Kulttuuria on oikeastaan kaikki, mitä ihmiset tekevät, vaikka usein koemme, että se on jotain, mitä taiteilijat luovat. Onkin helpompi ajatella kulttuurina vaikkapa jotain tiettyä taideteosta. Kuten esimerkiksi graffitia, jonka ihana vaalikampanjani tukiryhmä minulle teki. On upeaa, että Turku madaltaa kynnystä taiteen luomiselle ja antaa tilaa vapaalle ilmaisulle. Vapaus on tärkeää taiteessa, kuten elämässä muutenkin. Erilaiset kulttuurin muodot vaativat kuitenkin erilaisia edellytyksiä, joista osa on toisia kalliimpia, eikä kunta tai kaupunki voi välttämättä suoraan yksin mahdollistaa kaikkea. Esimerkiksi musiikin suhteen varsinkin matalan kynnyksen esiintymismahdollisuudet ovat olleet Turussa heikommalla. TVO:n kohtalo on vaakalaudalla. Turku ja muut kaupungit voi tukea kuitenkin erilaista toimintaa avustuksin. Tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää, ja kaupunkien on huomioitava kaikki toimijat tasapuolisesti, ja tarvittaessa panostettava erityisesti tukea tarvitseviin taiteen muotoihin.

Kaikki kulttuuri ei kuitenkaan ole taidetta. Kulttuuria ovat myös esimerkiksi ajatukset, kuten meemit. Yhtä lailla kuin taiteen luomisessa, on tärkeää, että ihmiset saavat olla mukana luomassa kulttuuria vapaasti ja myös nauttia siitä mahdollisimman vapaasti. Internet on merkittävässä roolissa kulttuurin leviämisessä, ja kulttuurin arvo nousee jaettaessa. Jos et pääse esille, on sinun mahdotonta myöskään löydä rahoiksi tekemiselläsi. Siksi europarlamentin hyväksymä uusi tekijänoikeusdirektiivi on aiheuttanut ymmärrettävästi huolta, sillä sen ensimmäiset muotoilut olivat tulkittavissa niin, että esimerkiksi uutisten linkittäminen ja meemien jakaminen voisivat olla kiellettyä. Ilmeisesti pahimmat pelot ovat liioiteltuja, mutta tätä asiaa täytyy tarkkailla ja tarvittaessa korjata direktiiviä. Vapaa Internet on lieveilmiöistäänkin huolimatta äärimmäisen arvokas asia.

Graffitin takana oli idea, halu ja kyky toteuttaa se. Oli ajatus tehdä jotain vähän räväkämpää kampanjan tiimoilta. Kulttuurissa on kyse aina tekijöistä ja kokijoista. Jos me rajaamme vaikkapa meemit ulos ja puhumme vain taidekentästä, niin ongelmaksi jää se, että kaikki maksaa. Vaikka kokea voi maksamatta, sen tekemisen taiteilijat usein maksavat itse. Vaikka paikka olisi ilmainen, ne välineet (tässä tapauksessa maalit) maksavat, ja siihen päälle tulee vielä se aika, mikä tekemiseen kuluu. Se on monille kulttuurin tekijöille aikaa, josta ei saa mitään korvausta. Moni taiteilija tekisi ja kokeilisi kaikenlaista, jos voisi keskittyä siihen tekemiseen, eikä tarvitsisi miettiä liikaa sitä, mistä saa rahat elämiseen. Jos puhdas kaupallisuus ohjaa tekemistä, niin silloin tehdään vain sitä, mikä myy. Ei oteta riskejä ja kokeilla. Siihen ei ole varaa ja tilaa. Saammeko silloin mitään uutta ja erilaista? On todella vaikea ennustaa, mistä ihmiset pitävät.

Pidetään huolta siitä, että kaikenlainen kulttuuri on kaikenlaisten ihmisten ulottuvilla mahdollisimman laajasti. Monimuotoista ja kokeilevaa kulttuuria ja taidetta voisi olla kaupungit täynnä. Muraaleja ja prosenttitaidetta rakennusten yhteydessä, monimuotoisempaa arkkitehtuuria, muotoiltuja pensaita ja katutaiteilija päivää piristämässä. Vähävaraisuuden ei pidä estää kulttuurista nauttimista, eikä rajata osallistumismahdollisuuksia vain ”edullisempaan” alakulttuuriin. Kulttuurin rahoituksen on oltava kunnossa valtion ja kuntien tasolla. On tuettava itse kulttuurin luomista ja osallistumista. Riittävän suuri perustulo mahdollistaisi nykyistä paremmin kulttuurin ja taiteen tekemistä, sekä mahdollistaa kulttuurista nauttimisen. Perustulo antaisi myös kelle tahansa lisää vapautta toteuttaa itseään. Tarvittaessa ihmisiä on tuettava huojennuksin osallistumismaksuissa.

Kulttuuri ja vapaus ovat ihmisen henkiselle hyvinvoinnille äärimmäisen tärkeitä. Näinä aikoina olisi myös tärkeää saada korvattua materialistista kulutusta kestävämmällä kulttuurilla. Ilmastonmuutoksen edetessä voimme menettää paljon, mutta ihmisyyden syvimmät asiat eivät maksa mitään, eikä niiden tarvitse kuormittaa luontoa ja ilmastoa. Vaalitaan kulttuuria ja vapautta olla ihminen.