Välillä politiikassa on iloittava pienistäkin voitoista, tällä kertaa saimaannorpan suojeluun liittyen. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 10.3.2026 (esityslista) lausunnostaan luonnokseen valtioneuvoston asetukseksi eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla vuosina 2026-2031. Muutosesityksestäni lautakunta kirjasi lausuntoon, että saimaannorpan suojelemiseksi Saimaan verkkokalastuskiellon tulisi jatkua heinäkuun loppuun. Asetusluonnoksessa rajoitus pysyisi ennallaan vain kesäkuun loppuun, mikä ei ole lainkaan riittävä kuuttien kuolemien välttämiseksi. Lisäksi lausunnon mukaan kalastuskielto muikkuverkoille tulisi olla vastaava kuin muulle verkkokalastukselle. Luonnoksessa muikkuverkkojen osalta kieltoaika päättyisi 21.6.
Lappeenrannan kaupungin lopullisesta lausunnosta maa- ja metsätalousministeriölle päättää kaupunginhallitus ympäristölautakunnan lausunnon pohjalta. Lopullinen päätös rajoituksesta on kuitenkin valtioneuvoston käsissä. Mikäli Lappeenrannan kaupunginhallitus on lautakunnan linjalla, on se vain yksi lausunto monien joukossa puolustamassa saimaannorpan tehokkaampaa suojelua. Mutta sitä voisi ainakin toivoa, että sellaisen kaupungin, jonka alueella saimaannorppa elää, lausunnolla olisi jonkin verran painoarvoa.
Lausunnon lautakuntakäsittely
Viranhaltijoiden lautakunnalle valmistelema lausuntopohja oli jo varsin hyvä, mistä annoin kiitosta valmistelijoille: siinä ehdotettiin asetusluonnokseen parannuksia saimaannorpan suojeluun. Lausunnossa vaadittiin, että “Rajoitusten tuleekin kattaa laajempi osa Saimaan vesistöstä ja painottua myös kuuttien tärkeisiin liikkumiskäytäviin.” Lisäksi hiljalleen elpyvä saimaannorppakanta leviää yhä enemmän eteläisen Saimaan alueelle, mukaan lukien Lappeenranta, ja tätä kehitystä on seurattava. Muikkuverkkojen lyhyempi rajoitus saa myös kritiikkiä pohjassa. Nykyinen juhannuksen tienoille päättyvä verkkokielto on syntynyt pitkälti poliittisena kompromissina kalastuksen ja suojelun välillä, eikä se vastaa kuuttien biologista riskijaksoa. Valtaosa verkkoihin kuolleista saimaannorpista on nimenomaan kuutteja.
Laajempaan rajoitusten pituuteen liittyen lausuntopohjassa oli jo maininta: “Lisäksi on tarpeen selvittää mahdollista verkkokiellon jatkamista heinäkuulle.” Itse katsoin, että näyttö kiellon jatkamiselle heinäkuun loppuun on selkeää, ja kerroin muutosesityksen kylkeen perusteluja lautakunnalle (niistä lisää seuraavassa kappaleessa). Muutosesitykseni verkkokalastuskiellon jatkamisesta heinäkuun loppuun sai kannatusta ja asiasta äänestettiin. Muutosesitykseni voitti pohjaesityksen äänin 6–5. Eli täpärälle kuitenkin meni. Kiitos muutosesityksen puolesta äänestäneille!
Perustelut suojelulle ja pidemmälle rajoitukselle
Saimaannorppa on sympatioita herättävä ihana möllykkä ja luonnonsuojelun symboli Suomessa. Mutta ennen kaikkea saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji. Vuonna 2025 Itä-Suomen yliopisto tiedotti, että kansainvälinen merinisäkästieteellinen seura Society for Marine Mammalogy hyväksyi perusteet saimaannorpan tunnustamiseksi omaksi lajikseen geneettisin ja rakenteellisin perustein. Saimaannorppa on eriytynyt muista norpista vähintään 60 000 vuotta sitten, paljon ennen 10 000 vuotta tapahtunutta Saimaan syntyä. Saimaannorppa ei syntynytkään jäämällä “loukkuun” Saimaaseen maan kohoamisen myötä. Tämän symbolisesti merkityksellisen tunnustuksen myötä lajin tieteellinen nimi lyheni aiemmasta muodosta Pusa hispida saimensis muotoon Pusa saimensis.
Etelä-Karjala on maakuntavaltuuston päätöksellä nimennyt saimaannorpan maakuntaeläimeksi juuri ennen viime joulua. Etelä-Savo teki vastaavan valinnan muutama kuukausi aiemmin. Saimaannorppa on Saimaan alueen tunnusomainen asukki, jonka katoaminen olisi suuri menetys itse lajin ja luonnonsuojelun kannalta.
Vihreiden lappeenrantalainen kansanedustaja ja eduskunnan Love Saimaa -ryhmän puheenjohtaja Hanna Holopainen on hiljattain ottanut kantaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa verkkokalastusrajoituksen jatkamiseksi heinäkuun loppuun. On hyvä, että tänä keväänä päättyvää aiempaa rajoitusasetusta ollaan jatkamassa (uusi olisi voimassa vuoteen 2031 saakka), vaikka rajoitus päättyisi siinäkin kesäkuun loppuun. Mutta kuten olemme valitettavasti vuosittain joutuneet lukemaan, kuutteja kuolee verkkoihin edelleen heinäkuussakin. WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Saimaan Norppaklubi ja Itä-Suomen yliopisto esittivät vuonna 2021, että verkkokiellon tulee jatkua heinäkuun loppuun.
Vaikka saimaannorppien määrä on onneksi hiljalleen lähtenyt kasvamaan suojelun ansiosta (populaation koko on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä noin 530 yksilöön), ei laji ole vielä geneettisen monimuotoisuuden ja luonnonmullistusten kannalla lähellekään turvallista yksilömäärää. Ilmastonmuutoksen myötä saimaannorppien pesintä on vaarantunut, sillä leutojen talvien vuoksi lunta on huonommin saatavilla pesätarpeisiin. Kuutteja ei olisi siis varaa menettää verkkoihin yhtään. Kuuttien kasvaessa 24-kiloisiksi riski kuolla verkkoihin vähenee merkittävästi. Kuutit saavuttavat tuon painon keskimäärin elokuussa.
Saimaannorpan suojelun parantaminen on ollut laajemminkin vihreiden tavoite jo pitkään. Hallituksen sisällä sentään ympäristöministeri Multala haluaa pidentää verkkokalastuskieltoa heinäkuulle. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on päässyt kritisoimaan hallitusta näennäisistä suojelutoimista.
Kaiken lisäksi maa- ja metsätalousministeriö kehottaa verkkosivuillaan välttämään saimaannorpille vaarallista verkkokalastusta heinäkuussa. Mutta valtio voi kehotuksen sijaan kieltää vaarallisen verkkokalastuksen, mikäli se ottaa suojelun vakavasti. Myöskään kaupalliselle kalastukselle heinäkuun verkottomuus ei olisi merkittävä asia, sillä norppaturvallisia kalastustapoja on olemassa.
Omasta mielestäni nihkeys saimaannorpan suojelua kohtaan on erityisen irvokasta siksi, ettei ihminen tarvitse muunlajisia eläimiä tai eläinperäisiä elintarvikkeita elääkseen.