Aluevaaleissa päätetään ihmisille kaikkein tärkeimmistä asioista: hyvinvoinnista, terveydestä ja turvasta. Mutta hallinto. Se on tylsää. Aluevaaleissa on paljon kivempi puhua lähellä pysyvistä palveluista, paremmasta hoidosta, mielenterveyden tärkeydestä ja terapiatakuusta. Tosiasiallisesti aluevaltuutetut päättävät palveluiden ja hyvinvointialueen toiminnan kehittämisestä pitkälti budjettia rukkaamalla, hallintosääntöä säätämällä ja strategiaa linjaamalla. Esimerkiksi se, millainen poliittinen hallintorakenne ja millaiset lautakunnat hyvinvointialueelle perustetaan, vaikuttavat paljon siihen, kuinka hyvin demokratia toteutuu. Mikäli poliittinen ohjaus jää ohueksi, viranhaltijat pyörittävät hyvinvointialuetta. Toisaalta sote-palveluita ohjataan todella paljon lainsäädännön kautta, joten valtuutetun on hyvä ymmärtää omat toimintamahdollisuutensa.
Nämä historialliset nyt perustettavat hyvinvointialueet ovat tavallaan uusi hallinnon taso kuntien ja eduskunnan välillä, mutta toisaalta eivät. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalvelut on jo aiemmin toimineet koko maakunnan laajuisesti yhdessä organisaatiossa Eksote-kuntayhtymän kautta. Eksoten päättäjiä ei ole kuitenkaan valittu suhteellisella vaalilla kaikkien alueen asukkaiden voimin, vaan puolueet ovat neuvotelleet Eksoten luottamushenkilöt keskenään kuntavaalituloksen pohjalta. Itse päädyin näissä neuvotteluissa viime kesänä Eksoten varavaltuutetuksi. Tämä malli ei sinällään ole mitenkään väärä, eikä aluevaalien kaltainen järjestely olisi ollut ennen edes mahdollinen. Valtaa ovat käyttäneet pitkälti Eksoten jäseninä olevat kunnat. Nyt demokraattisesti valittujen uusien aluevaltuutettujen on otettava valta käsiinsä, kun Eksote korvataan Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Hyvän perustan luominen on tärkeää jatkoa ajatellen.
Kuten todettu, hallinto on tylsää, mutta sen täytyy olla kunnossa. Minä en ole sote-alan ammattilainen. Minä en myöskään juuri käytä sote-palveluita, ja pelastuspalveluita onneksi vieläkin vähemmän. Viimeisimmät kontaktini julkiseen terveydenhuoltoon ovat olleet koronarokotteet, joista kolmannen sain reilu viikko sitten. Niistä olen hyvin kiitollinen suomalaiselle terveydenhuollolle. Omaa kosketuspintaa terveysalalle on sentään hieman – olen biotekniikan opinnoissani Turun yliopistolla tutkinut uusia molekulaarisia diagnostiikkamenetelmiä mm. erilaisten tautien havaitsemiseksi verinäytteistä. Sen sijaan hallinnosta minulla on sitäkin enemmän kokemusta – luottamushenkilönä eri toimissa ja työntekijänä useissa tehtävissä. Hyvä hallinto on lähellä sydäntäni.
Arvostan paljon intohimoisesti asioihin suhtautuvia ihmisiä, mutta uskon, että oma vahvuuteni aluevaltuustossa olisi kyky katsoa asioita neutraalisti, tarkastella kokonaisuutta sekä perehtyä rakenteisiin, jotka mahdollistavat hyvinvointialueen palveluiden kehittämisen tulevaisuudessa.
Hyvä hallinto tukee sote-ammattilaisten työtä ja demokratian toteutumista hyvinvointialueella. Huono hallinto voi teettää kalliita yllätyksiä, kuten Eksoten palkkaharmonisoinnin kanssa kävi.
Korruptiota täytyy kitkeä ja ongelmia ei saa hyssytellä maton alle, vaan toimintatapojen ja valvonnan on oltava kunnossa. Sote-uudistusta ei tehdä ilman, että siitä syntyy kuluja. Meidän on nyt uudistettava rakenteita sellaisella tavalla, että tulevaisuudessa rahaa voidaan käyttää tehokkaammin. Jos mitään ei tehdä, kulut karkaavat varmasti käsistä.