Käytin vaalikoneisiin vastaamiseen merkittävän paljon aikaa, sillä halusin perustella kantani väittämiin huolellisesti. Monissa tapauksissa se vaati tiedonhakua ja syvällistäkin pohtimista, vaikka olen käsitellyt näitä asioita tavalla tai toisella vuosien ajan. Pelkkä klikattava kanta samaa mieltä – eri mieltä -skaalalla ei välttämättä kerro ehdokkaan ajattelusta paljoakaan, varsinkin jos väittämä on moniselitteinen tai jopa sisäisesti ristiriitainen. Tästä prosessista on toki se etu, että siinä samalla oppii, oma ajattelu kehittyy ja kannat kirkastuvat. Ja äänestäjä saa sitten perusteluista paljon tarkemman kuvan ehdokkaasta.
Tässä linkit kaikkii vaalikonevastauksiini:
- Yle kuntavaalit ja aluevaalit
- Etelä-Saimaa kuntavaalit ja aluevaalit
- Helsingin Sanomat kuntavaalit ja aluevaalit
- Ilta-Sanomat kuntavaalit ja aluevaalit
- MTV kuntavaalit ja aluevaalit
- Iltalehti
- Nuorten vaalikone kuntavaalit ja aluevaalit
- Uskonnonvapaus
Kirjoitin aiemmin erikseen Ylen ja Etelä-Saimaan vaalikoneista, tsekkaa nostot vaalikonevastauksista ja muut pohdinnat linkeistä.
Sanoman vaalikone
Sanoman vaalikone oli mammuttimainen, koska siinä oli kerralla vastattavana Helsingin Sanomien sekä Ilta-Sanomien kysymykset. HS:n kysymykset olivat enimmäkseen ihan laadukkaita ja asiaan liittyviä, mutta mukana oli arvokysymyksissä muutamia varsin erikoisia muotoiluja, kuten “Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.” ja “Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.” Vähemmän yllättäen olin molemmissa täysin eri mieltä. Mutta Ilta-Sanomien koneessa tulikin sitten varsinainen ässä: ”Afrikan tähti -peli kuuluu päiväkoteihin ja esikouluihin.”. Tällaisten kysymysten vuoksi harkitsin kyseisen vaalikoneen skippaamista, sillä ne ruokivat populistista oikeistokonservatiivista narratiivia ja aiheuttavat turhaa vastakkainasettelua. Nämä vastaavat ovat täysin johdannaisia median klikkiotsikoinnista. Toisin kuin HS:llä, IS:llä oli muutamia paikallisia kysymyksiä.
Muutamia nostoja vastauksistani ja lisäpohdintaa
Ilta-Sanomien kuntavaalikoneen kysymyksissä nostettiin autoilua esille.
Valtion pitää tukea yksityisautoilua harvaan asutuilla alueilla, joilla julkinen liikenne ei toimi. – Täysin eri mieltä
Polttomoottoriautojen käyttöä kaupunkien keskustoissa pitää rajoittaa. – Täysin samaa mieltä
Ilmastotoimet eivät saa johtaa autoilun hinnan nousuun. – Täysin eri mieltä
Kotikunnassani pitää kieltää nastarenkaiden käyttö. – Jokseenkin eri mieltä
Liikenne on yksi suuri päästölähde, joka täytyy puhdistaa. Siirtymä sähköautoihin auttaa siinä, ja sitä valtionkin kannattaisi tukea. Sähköautolla ajaessa ei tarvitse murehtia bensan hinnasta. Yhteiskunta tulisi suunnitella siten, että omaa autoa ei tarvitsisi, tai sitä tarvitsisi mahdollisimman vähän, jolloin päästäisiin tehokkaampiin liikenneratkaisuihin. Syrjäisemmät seudut ovat toki keskustoja ongelmallisempia, siellä autoa tarvitsee enemmän. Mutta kaupunkien keskustat tulee kehittää kävely, pyöräily ja joukkoliikenne edellä. Tämä on myös autoilijoiden etu, sillä sitten kun autoa välttämättä tarvitsee, on tiellä vähemmän muita autoilijoita. Keskustassa myös polttomoottoreiden pienhiukkaspäästöt laskevat ilmanlaatua. Nastarenkaistakin olisi hyvä luopua vapaaehtoisesti, sillä niiden käyttö aiheuttaa tavallista enemmän hiukkaspäästöjä, mutta Lappeenrannasta löytyy niin paljon syrjäisiä alueita ja talvista liukkautta, ettei kielto ole täällä paras välttämättä tarpeellinen ja paras ratkaisu.
Sitten oli muutama kaupunki vs. maaseutu -kysymys.
Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia. – Jokseenkin samaa mieltä
Suomen kaupungistuminen on hyvä asia. – Jokseenkin samaa mieltä
Ihmisten kohtaaminen, innovaatiot ja talouskasvu tapahtuvat pitkälti kaupungeissa, jolloin ne tuovat elinvoimaa myös ympäröiville alueille. Toki kaupunkienkin tulisi kasvaa kestävästi. Mutta lähtökohtaisesti suurempi väestötiheys mahdollistaa sen, että ihmisasutus ei vie niin paljoa pinta-alaa luonnolta. Kaupungistuminen on megatrendi, jota vastaan on ehkä turhakin taistella. Sen sijaan Suomen tulisi laatia kokonaisvaltainen strategia siitä, miten pidämme koko maan edes jollain tasolla asutettuna, sillä se on myös turvallisuuskysymys. Alueita ei saa päästää eriarvoistumaan liikaa yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi. Jokaista kylää ei varmasti ole kannattavaa tekohengittää, mutta sopivankokoisia asutuskeskuksia palveluineen tulee edelleenkin olla ympäri Suomea.
Hyvinvointialueiden hallinto oli myös esillä.
Hyvinvointialueiden pitää saada verotusoikeus (ns. maakuntavero) palveluiden turvaamiseksi. – Täysin samaa mieltä
IS:n selvityksen mukaan hyvinvointialueilla työskenteli syksyllä 2024 johtaja-nimikkeellä yli 650 henkilöä. Johtajien määrää pitää karsia. – Jokseenkin eri mieltä
Kovapalkkaisimmat hyvinvointialueiden johtajat tienaavat enemmän kuin pääministeri, jopa yli 18000 euroa kuussa. Hyvinvointialueiden johtajien palkkoja pitää laskea. – Jokseenkin samaa mieltä
Hyvinvointialueita on liikaa. – Täysin samaa mieltä
Hyvinvointialueille tulee nyt antaa työrauha, jotta sote-uudistus voidaan saattaa loppuun sen alkuperäiset tarkoitukset mielessä pitäen. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee integroida ja kustannusten nousukehitystä tulee hillitä. Säästöjä ei ollut tarkoituskaan saada aikaan, vaan varmistaa se, ettei kustannukset karkaa tulevaisuudessa täysin käsistä. Hyvinvointialueiden itsehallinnon ja oman harkinnan turvaamiseksi maakuntavero olisi ehdottoman tärkeä. Silloin johtajien määrä, johtajien palkat ja koko organisaation rakenne olisivat paremmin paikallisesti päätettävissä, kokonaisuus hahmottaen. Nythän johtajien määrää on jo vähennetty – siinäkin tulee raja vastaan, sillä hyvinvointialueet ovat monimutkaisia organisaatioita. Maakuntavero taas kannustaisi parempaan optimointiin. Pidemmällä tähtäimellä hyvinvointialueiden määrää voisi vähentää vastaamaan asiantuntijoiden suositusta, ehkä lopulta päätyen jopa viiteen alueeseen. Toki tällöin on pidettävä erityistä huolta siitä, että päätöksenteko ei karkaa liian kauas asukkaista ja lähipalvelutkin turvataan.
Minä ja muut ehdokkaat
Arvokartalla pääsin varsin tuttuun paikkaan erittäin liberaalivihreäksi ja vasemman sektorin keskelle. HS:n vaalikoneen muut arvoakselit ovat mielenkiintoinen lisä: niissä olen hyvin vihreä, kansainvälinen erittäin arvoliberaali ja maaseutu-kaupunki -akselilla hyvin keskellä. Kaikissa sijoitun lähelle vihreiden keskimääräistä sijaintia.
HS:n kuntavaalikoneessa lähimmät muut ehdokkaat olivat Kimmo Klemola, Tiina Lavikka, Lauri Tiainen, Christina Nenonen ja Markus Heikkinen kaikki yli 90 % vastaavuudella.
Aluevaalien puolella lähimmissä ehdokkaissa oli hieman vaihtelua, ja kaikki muut jäivät alle 90 % vastaavuuteen, järjestyksessä Markus Heikkinen, Tiina Lavikka, Kimmo Klemola, Johanna Auranen ja Christina Nenonen.
IS:n kuntavaalikoneessa lähelle nousee muutama opiskelijaehdokas, järjestyksen ollessa Heikki Helppi, Tiina Lavikka, Senni Auvinen, Christina Nenonen ja Jussi Salminen. Nytkin muut jäivät alle 90 % vastaavuuteen.
IS:n aluevaalikoneessa erot kasvavat entisestään, muiden ehdokkaiden jäädessä alle 80 % vastaavuuteen. Järjestys on Markus Heikkinen, Christina Nenonen, Virve Törmälä, Tiina Lavikka ja Mira Pöllänen.
Sanoman kuntavaalikoneen vastaukseni
| # | Kysymystyyppi | Kysymys | Kanta | Perustelu |
| 1 | Teema: Kasvatus ja koulutus | Kännykät pitäisi kieltää kouluissa myös välitunneilla. | Jokseenkin eri mieltä | Ensin pitää katsoa, miten oppituntien aikainen kännykkäkielto toteutuessaan alkaa vaikuttaa. Mobiililaitteet ovat vielä varsin uusi asia yhteiskunnassamme, ja haemme edelleen suhtautumistamme niihin. Kaikki uusi teknologia voi tuoda mukanaan ongelmia hyötyjen lisäksi, kännyköiden osalta ongelmat ovat olleet osan kohdalla keskittymisongelmat ja kiusaaminen. Mutta yksioikoiset kiellot ovat monesti huono tapa korjata asioita, vaan pitäisi pureutua juurisyihin. |
| 2 | Varhaiskasvatuksen työntekijöitä pitää houkutella kuntaani palkankorotuksilla. | Jokseenkin samaa mieltä | Naisenemmistöisillä matalapalkka-aloilla, kuten varhaiskasvatuksessa, olisi hyvä yleisesti korottaa palkkoja. Mutta palkkakilpailun luominen Suomen kuntien sisälle ei ole hyvä asia. Myöskään aina pelkkä palkka ei ratkaise ongelmia – pitäisi panostaa työoloihin, resursseihin ja henkilöstön määrään. | |
| 3 | Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää palkata kouluihin lisää, vaikka se tarkoittaisi kuntaveron korotusta. | Täysin samaa mieltä | Koulut ja varhaiskasvatus ovat nyt kuntien keskeisimpiä tehtäviä, siihen täytyy löytyä resursseja. Koulutuksen resurssien tulee olla kunnossa läpi opintopolun aina varhaiskasvatuksesta alkaen elinikäiseen oppimiseen. Hyvin resursoitu ja toteutettu koulutus ylläpitää ihmisten kiinnostusta oppia uutta. Ilman osaavaa työvoimaa taloutemme sakkaa eikä Suomi pärjää maailmalla. Emme saa myöskään unohtaa koulutuksen sivistävää merkitystä. | |
| 4 | Teema: Kulttuuri | Jos kunnan taloustilanne on heikko, teattereiden ja orkestereiden tuesta voi karsia. | Täysin eri mieltä | Lappeenrannan on oltava mielenkiintoinen ja houkutteleva kulttuurikaupunki, tarjoten monipuolisia mahdollisuuksia osallistua kulttuurin tekemiseen ja nauttimiseen matalalla kynnyksellä. Kulttuurin tukemisessa on huomioitava myös erilaiset alakulttuurit. Kulttuuri on yksi osa ihmisten hyvinvointia ja siihen kannattaa panostaa myös ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. |
| 5 | Lähikirjastojen rahoitus on pidettävä nykytasolla, vaikka kunnassani etsittäisiin säästökohteita | Täysin samaa mieltä | Vähintään nykytasolla. Kirjastoja tulee kehittää yhä enemmän kulttuurin sekä tietojen ja taitojen keskuksiksi – kirjastot eivät siis ole vain kirjavarastoja. Asiantuntevalla henkilöstöllä on merkittävä rooli kirjastopalveluiden toteutuksessa, esim. lasten lukutaitokasvatuksessa. Kirjastot voivat tarjota tietopalveluja, ne ovat monitoimitiloja mm. opiskelua varten, ja yhä useammin niissä voi käyttää laitteita, joita ei välttämättä kotiin hankkisi, esim. 3D-tulostimia. Lähikirjastojen tarve ei siis ole katoamassa mihinkään. | |
| 6 | Teema: Talous | Kuntani veroprosentin on pysyttävä ennallaan, vaikka olisi paineita menojen kasvattamiseksi. | Jokseenkin eri mieltä | Palveluiden karsiminen luultavasti heikentäisi Lappeenrannan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Meidän on pidettävä kiinni nykyisistä asukkaista ja houkuteltua lisää ihmisiä kaupunkiin. Palveluiden heikentäminen osuu erityisen kipeästi vähävaraisiin, joilla ei ole ehkä mahdollisuutta liikkua palveluiden perässä tai paikata puutteita maksamalla itse yksityisille tuottajille. Maltillisesti veroja korottamalla voidaan säilyttää palvelutaso, tai jopa parantaa sitä. Kaupungin palveluverkkoa on silti pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti – aivan muutaman ihmisen vuoksi kaikkia palveluita ei voida ylläpitää. Parasta olisi kuitenkin investoida tulevaan kasvuun, jolloin pidemmällä tähtäimellä veroja ei välttämättä tarvitsisi korottaa eikä menoja karsia. |
| 7 | Kuntaani pitää houkutella vihreän siirtymän investointeja, kuten tuulivoimaa, aurinkovoimaa tai vähäpäästöisiä tehtaita. | Täysin samaa mieltä | Tuulivoimamahdollisuuksien ollessa vähissä puolustusvoimien tutkien vuoksi aurinkoenergiaan on panostettava sitäkin enemmän. Kohteet täytyy valita siten ettei rakentamisesta aiheudu luontokatoa, tai että haitat voidaan ainakin paikata muualla. Lappeenranta saa voimaloista verotuloja. Laajemmin ajateltuna sähköntuotantokapasiteetin hajauttaminen ympäri Suomea on huoltovarmuuskysymys. Ja ennen kaikkea energiaa on tuotettava yhä enemmän vähäpäästöisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi.Lisäksi tarvitsemme vihreää kasvua. Materiaalien tehokkaammasta käytöstä ja kierrätyksestä, energiatehokkuudesta, vähäpäästöisestä energiasta ja puhtaasta vihreästä teknologiasta on saatavissa työpaikkoja, kestävää talouskasvua ja vientivaltteja Lappeenrantaan. | |
| 8 | Teema: Väestö ja asuminen | Kunnassani pitää toimia niin, että asuinalueet eivät eriydy liikaa toisistaan asukkaiden varallisuuden tai etnisen taustan mukaan. | Täysin samaa mieltä | Vuokra-asuntoja tulisi olla tarjolla ympäri kaupunkia – se on yksi tapa torjua eriytymistä. Samanlaisten ihmisten keskittyminen samoille alueille luo lisäriskiä ongelmien kasaantumisesta ja vähentää erilaisten ihmisten vuorovaikutusta. Lappeenrannassa tulee huolehtia siitä, että kaikilla alueilla on sopivia asuntoja hinnan ja ominaisuuksien puolesta kaikenlaisille ihmisille, ja että myös esim. lähipalvelut ja joukkoliikenne on kohdennettu oikein. |
| 9 | Kuntani on pyrittävä saamaan muuttovoittoa ulkomailta väestön vähenemisen estämiseksi. | Täysin samaa mieltä | Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki ja tarvitsemme tänne monipuolisia osaajia ympäri maailmaa. Lappeenrannassa ja koko Suomessa tarvitaan lisää työvoimaa muualta väestömme ikääntyessä. Meidän on kohdattava maahanmuuttajat kunnioittavasti ja ottamalla heidät mukaan ylimääräisiä muureja rakentamatta, niin työelämässä kuin muuallakin. | |
| 10 | Rakentaminen on sallittava luontoalueille, jotta asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisina. | Täysin eri mieltä | Lappeenrannassa ei ole tonttipulaa, emmekä siten myöskään joudu tinkimään lähiluonnosta. Kasvua voi ohjata jo rakennettujen alueiden tiivistämiseen. Pikemminkin meidän pitäisi panostaa lähiluonnon laatuun ja monipuolisuuteen sekä kaupungin viheralueisiin ja kaupunkipuihin, sillä se tukee viihtyisyyttä ja ihmisten terveyttä. | |
| 11 | Teema: Arvot | Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia. | Jokseenkin samaa mieltä | Maltillisesti veroja korottamalla voidaan säilyttää palvelutaso, tai jopa parantaa sitä. Tulevaisuuden kasvu ja parempi yhteiskunta luodaan vain hyvinvoivien ihmisten avulla. Kannattaa uskoa tulevaisuuteen ja panostaa ihmisten hyvinvointiin tässä hetkessä. Niin rakennetaan parempaa tulevaisuutta kaikille.Mutta tasapainoilu tarpeellisten palveluiden määrän ja laadun kanssa ei loppune koskaan, eikä tähän asiaan ole yksiselitteistä vastausta. Moni asia tulee edullisemmaksi, kun se järjestetään keskitetysti useammalle ihmiselle. Ilman yhteisiä julkisia palveluita Suomi tai ihmiskunta ylipäänsä ei olisi päässyt tähän pisteeseen saakka. Lisäksi joihinkin asioihin panostaminen nyt esimerkiksi ennaltaehkäisevästi voi säästää paljon suurempia summia tulevaisuudessa. |
| 12 | Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. | Jokseenkin eri mieltä | Suuret tuloerot eivät tutkitusti ole hyvä asia. OECD:n mukaan suuret varallisuuserot rajoittavat sosiaalista liikkuvuutta ja heikentävät talouskasvua. Tutkimukset myöskin osoittavat, että suurempi tulo- ja varallisuusero korreloi huonompien terveysindikaattorien, lyhyemmän eliniän ja korkeampien rikollisuuslukujen kanssa. Ahkeruuden ja lahjakkuuden mittaaminen ja arvottaminen on vaikeaa, menestykseen vaikuttavat usein myös olosuhteet ja mahdollisuudet, ei vain yksilön lahjakkuus tai ahkeruus. Lisäksi tuloerojen liiallinen kasvu on vaarallista, sillä silloin ihmisten kokemus oikeudenmukaisuudesta kärsii. Liian suuri taloudellisen vallan keskittyminen on haitaksi demokraattisille rakenteille. Sopivalla tasolla kannustavalla palkitsemisella on kuitenkin paikkansa. | |
| 13 | Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu. | Jokseenkin samaa mieltä | Markkinamekanismi ja kilpailu ovat oikein säädeltyinä ja sopivissa raameissa toimivia ja kehitystä eteenpäin vieviä asioita. Mutta tällä hetkellä suurin ongelma on, ettei negatiivisia ulkoisvaikutuksia ole hinnoiteltu riittävästi tai ollenkaan. Esimerkiksi ilmastopäästöt, saastuttaminen ja luontokadon aiheuttaminen eivät tule tekijälle kalliiksi tai korvattavaksi. Näitä haitallisia asioita pitäisi verottaa enemmän ja käyttää tuotto asioiden tilan korjaamiseen, mikä kannustaisi siihen, ettei haittoja lähtökohtaisesti aiheutettaisi, tai ainakin ne minimoitaisiin paremmin. Kun haitalliset ulkoisvaikutukset hinnoitellaan oikein, markkinatalous pystyy itsessään ohjaamaan kehitystä kestävämpään suuntaan ilman raskasta sääntelyä. | |
| 14 | Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa. | Täysin eri mieltä | Suomessa tulee siirtyä universaaliin perustuloon. Mitä pidemmälle teknologia kehittyy, sitä suuremmaksi tehokkuus kasvaa ilman ihmisen jatkuvaa työpanosta. Yhteiskunta on kuitenkin juuri ihmistä varten, ja kaikkien tulee päästä osalliseksi kehityksen hedelmistä. Perustulon avulla voimme tehokkaammin vähentää köyhyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä, se olisi nykyistä yksinkertaisempaa ja oikeudenmukaisempaa, siinä olisi vähemmän byrokratiaa. Sosiaaliturvan tarkoitus on kannatella ja mahdollistaa, ei kyykyttää ketään. Jos jostain sääntelyä pitää keventää, niin juuri tässä asiassa. | |
| 15 | Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää. | Jokseenkin eri mieltä | Tietyillä yhteiskunnan ydintoimintojen aloilla, kuten infrastruktuurin (energia, vesihuolto) ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelutuotantoon liittyvä omistaminen on perusteltua. Yhteiskunnan tulee ehkäistä monopolien syntymistä ja edistää reilua kilpailua. Strategiset omistukset voivat myös tuoda julkiselle sektorille tuloja, jotka vähentävät tarvetta rahoittaa palveluita verotuloilla. | |
| 16 | Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia. | Täysin samaa mieltä | Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki ja tarvitsemme tänne monipuolisia osaajia ympäri maailmaa. Lappeenrannassa ja koko Suomessa tarvitaan lisää työvoimaa muualta väestömme ikääntyessä. Meidän on kohdattava maahanmuuttajat kunnioittavasti ja ottamalla heidät mukaan ylimääräisiä muureja rakentamatta, niin työelämässä kuin muuallakin. Meidän on myös hyvä oppia erilaisista ihmisistä ja kulttuureista ymmärtääksemme maailmaa paremmin. Kotouttaminen tulee toteuttaa kunnolla ja riittävin panostuksin. Lisäksi on tehtävä vahvaa rasismin vastaista työtä. | |
| 17 | Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle. | Täysin eri mieltä | Poliittisen päätöksenteon tulee voida vastata nykyajan haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja eriarvoistumiseen. Parhaan pohjan päätöksenteolle antaa rationaalinen harkinta ja tutkimustiedon hyödyntäminen. Julkisen vallan tulee olla katsomuksellisesti neutraalia. Jakamattomat ihmisoikeudet, tasa-arvo, syrjimättömyys ovat ainakin minulle tärkeitä asioita. | |
| 18 | Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin. | Täysin samaa mieltä | Ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että jokainen saa olla vapaasti oma itsensä ja ilmaista itseään muita vahingoittamatta. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kohtaavat edelleen syrjintää, mikä heikentää heidän elämänlaatua. Se on lopulta haitaksi koko yhteiskunnalle. Julkisten instituutioiden on huomioitava vähemmistöt konkreettisesti ja kouluttaa henkilöstöä moninaisuuden kohtaamiseen, huolehtimalla syrjimättömyydestä palveluissa ja kuulemalla sateenkaariyhteisöä päätöksenteossa. | |
| 19 | Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia. | Täysin eri mieltä | Lapsille ja nuorille tulee asettaa terveet rajat, jotka osoittavat rakastavaista huolenpitoa. Aikuisten on kuitenkin kyettävä perustelemaan, ei vain käskemään. Tottelevaisuuteen ja auktoriteettien yliarvostamisen sijaan on parempi vaalia empatiakykyä, vastuuta ja omaa ajattelua. Muuten nakerramme vähitellen demokratiaa ja altistamme ihmisiä karismaattisten autoritäärien manipuloitaviksi. | |
| 20 | Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. | Täysin samaa mieltä | Suomen tulee toimia aktiivisesti maailmalla sen puolesta, että muut maat sitoutuisivat kunnianhimoisiin päästövähennyksiin ja meidän on itse näytettävä mallia leikkaamalla päästöjä kunnianhimoisesti. Päästövähennykset tuovat säästöjä mm. energiatehokkuuden parantamisen kautta. Panostaminen vähäpäästöisyyteen voi tuoda myös kotimaisia innovaatioita, jotka parhaassa tapauksessa pääsevät kansainvälisille markkinoille.Ilmastonmuutos tulee kaikkein kalliimmaksi. | |
| 21 | Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle. | Jokseenkin eri mieltä | Joskus voi olla kokonaisuuden ja pidemmällä aikavälillä tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka eivät tuo välitöntä ja selkeästi näkyvää hyötyä Suomelle. Globaali yhteistyö vaatii aina kompromisseja, ja meidän on toki oltava taitavia niissä neuvotteluissa. Osallistumalla, ei eristäytymällä Suomi voi vaikuttaa myös muuhun maailmaan. Pitkällä tähtäimellä koko ihmiskunnan yhteinen etu on myös Suomen etu. | |
| 22 | Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa. | Täysin samaa mieltä | Ympäristön tuhoaminen hävittää pitkällä aikajänteellä myös ihmisten elinoloja, ja sitä kautta se tuhoaa myös taloutta. Nämä kaksi asiaa eivät oikeastaan ole edes ristiriidassa keskenään, sillä materiaalien tehokkaammasta käytöstä ja kierrätyksestä, uusiutuvasta energiasta ja vihreästä teknologiasta on saatavissa kestävää talouskasvua. Kaikki ympäristöä kuluttava toiminta on poissa pitkäjänteisestä kasvusta, ja se johtaa vain romahdukseen tulevaisuudessa. | |
| 23 | Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä. | Täysin eri mieltä | Demokratia vaatii toimiakseen keskustelua ja kompromisseja, erilaisten ihmisten ja näkökantojen huomioimista. Demokratiaan kuuluu vahvasti myös laillisuusperiaate – sääntöjen tulee olla kaikille samat ja lakeja on noudatettava. Vahvat johtajat vievät helposti kohti autoritääristä hallintoa. Äkkiseltään voisi ajatella, että esim. sivilisaation ekokatastrofilta pelastava, ilmastonmuutosta ja luontokatoa äärimmäisen tehokkaasti torjuva diktaattori olisi tulevaisuuden kannalta turvallisin ratkaisu. Silloin kuitenkin menetettäisiin vapaus vaikuttaa siihen, millä toimin näitä globaaleja ongelmia ratkaistaan, ja tulevatko kaikki ihmiset sekä asiat huomioiduksi. | |
| 24 | Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia. | Jokseenkin samaa mieltä | Turvallisuuden ja yhteiskunnallisen koherenssin vuoksi emme voi päästää alueita eriarvoistumaan ja tyhjenemään liikaa. Tuki on kohdennettava investointimielessä ja alueiden vahvuudet tunnistaen. Kaikkeen rahat eivät kuitenkaan riitä, joten meillä tulisi olla koko Suomen laajuinen pitkän aikajänteen suunnitelma, mitä alueita ja millä tavalla tuetaan. Käytännössä jokaisella alueella tulee varmasti tapahtumaan lisää keskittymistä, jotta riittävän elinvoimaiset keskukset menestyvät. | |
| 25 | Suomen kaupungistuminen on hyvä asia. | Jokseenkin samaa mieltä | Riittävän suuret kasvukeskukset toimivat myös alueellisina vetureina. Ne mahdollistavat erikoistuneempia palveluita, osaavan työvoiman saatavuuden ja tehokkaamman resurssien käytön. Keskusten ulkopuolisten alueiden on kuitenkin päästävä nauttimaan hyödyistä tavalla tai toisella. | |
| 26 | Teema: Liikenne (IS) | Valtion pitää tukea yksityisautoilua harvaan asutuilla alueilla, joilla julkinen liikenne ei toimi. | Täysin eri mieltä | Kaikki eivät voi tai halua omistaa yksityisautoa. Myös heidän tulee voida liikkua ja päästä palveluiden äärelle. Lappeenrannassa voisi kehittää kutsuliikennettä ja kuljetusten yhdistämistä harvaan asutuilla alueilla.Joukkoliikenteen reitit palvelevat vain hyvin rajallisia alueita keskustan ulkopuolella, ja vuorovälitkin ovat pitkiä. Pitkäjänteisellä asiakaslähtöisellä kehittämisellä ja joukkoliikenteeseen panostamalla sen käyttäjämääriä voisi kasvattaa ja vähentää yksityisautoilun tarvetta sekä kasvattaa alueiden elinvoimaa.Syrjäisemmillä seuduilla auton käytölle on toki huonommin vaihtoehtoja. Silti yksityisautoilua itsessään ei pitäisi tukea, vaan vähäpäästöisellä sähköautolla kulkemisen tulee olla kaikkialla edullisempaa kuin polttomoottoreille liikuttaessa. |
| 27 | Polttomoottoriautojen käyttöä kaupunkien keskustoissa pitää rajoittaa. | Täysin samaa mieltä | Polttomoottoriautot aiheuttavat lähipäästöjä, melua ja heikentävät ilmanlaatua, joten keinoja niiden rajoittamiseksi keskusta-alueella on etsittävä. Perinteiset polttomoottorit siirtyvät vähitellen historiaan, tämän varmistavat jo suurten valmistajien päätökset luopua polttomoottoriautojen valmistamisesta. Meidän on oltava vahvasti mukana tässä siirtymässä. Kaupungin vuokra-asunnoissa ja pysäköintialueilla olisi tarjottava mahdollisuus sähköauton lataukseen. | |
| 28 | Ilmastotoimet eivät saa johtaa autoilun hinnan nousuun. | Täysin eri mieltä | Ihanteellisinta olisi, ettei töihin tarvitsisi kulkea yksityisautolla, vaan voisi käyttää joukkoliikennettä tai pyörää. Toiset taas voivat tehdä osan töistä etänä. Tukien tulee kohdistua liikenteen päästöjen vähenemiseen, yksityisautojen osalta autokannan uusiutumiseen siten, että sähköautot yleistyvät. Yksityisautoilu on hintavampaa haja-asutusalueilla, missä sille ei aina ole todellisia vaihtoehtoja, mutta kaupungeissa joissa on toimiva joukkoliikenne, autoilun tarve onkin pienempi ja siellä autoilu saakin olla kalliimpaa. Hinta pitää kohdistaa sinne missä haitatkin ovat. | |
| 29 | Kotikunnassani pitää kieltää nastarenkaiden käyttö. | Jokseenkin eri mieltä | Koko Lappeenrannan laajalla alueella nastarenkaiden käyttökielto ei ole mahdollinen eikä edes tarpeellinen. Mutta pääasiassa keskustassa ja hyvin hoidetuilla teillä liikkuvia tulisi kannustaa nastarenkaista luopumiseen. | |
| 30 | Teema: Koulut (IS) | Koulujen inkluusio on mennyt liian pitkälle. Erityisoppilaita pitäisi opettaa nykyistä enemmän erityisluokilla. | Jokseenkin eri mieltä | Inkluusion periaate ja tavoitteet ovat hyviä – kysymys on usein siitä, onko kouluilla riittävät resurssit ja riittävän pienet ryhmäkoot. Inklusiivinen opetus edistää oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittymistä ja erilaisuuden hyväksymistä. Kun oppilaat opiskelevat monimuotoisissa ryhmissä, he oppivat arvostamaan yksilöllisiä eroja ja kehittävät empatiakykyään. Joskus oppilaalle erityisluokka on kuitenkin parempi vaihtoehto. Lappeenrannassa on hyvin erityisluokkia ja tuki yleisesti hyvällä tasolla. |
| 31 | Kotikuntani pitää käyttää nykyistä enemmän rahaa kouluruokaan. | Jokseenkin eri mieltä | Kouluruoka on tärkeää, sillä laadukas ruoka tukee oppimista, keskittymistä ja jaksamista. Rahaa annokseen on meillä käytetty hieman enemmän suhteessa valtakunnalliseen keskiarvoon. Hinta ei tietysti suoraan kerro laatua, mutta kokemusten mukaan Lappeenrannassa ollaan oltu kohtuullisen tyytyväisiä kouluruokaan. | |
| 32 | Koulunuorisotyötä pitää lisätä kiusaamisen vähentämiseksi. | Täysin samaa mieltä | Koulunuorisotyöstä on saatu hyviä tuloksi, se mm. vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se on yksi toimivimpia keinoja ehkäistä kiusaamista, joten sitä pitäisi lisätä. Koulukiusaaminen voi helposti jättää elinikäiset arvet, ja vakavimmat tapaukset eivät ole niinkään kiusaamista kuin vakavaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa. | |
| 33 | Afrikan tähti -peli kuuluu päiväkoteihin ja esikouluihin. | Täysin eri mieltä | 1. Tämä on täysin typerä kysymys vaalikoneeseen ja yksi ilmentymä median klikkiotsikkokiimasta.2. Millään pelillä ei ole mitään itseisarvoista asemaa päiväkodeissa.3. Poliitikkojen ei tule puuttua tällaisiin yksityiskohtiin, vaan jättää päätökset hankinnoista kasvatuksen ammattilaisille.4. Afrikan tähti -peli on toki maailmankuvansa puolesta vanhanaikainen ja ongelmallinen. Parempiakin pelejä on tarjolla. Mikäli peli jostain löytyy, toivottavasti siitä osataan kertoa lapsille oikeassa kontekstissa. | |
| 34 | Painotettua opetusta pitää vähentää, jotta koulushoppailu ja koulujen eriytyminen saadaan kuriin. | Jokseenkin eri mieltä | Parhaassa tapauksessa painotuksilla voidaan lisätä myös lähikoulujen vetovoimaa tarjoamalla mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Kuitenkin painotetun opetuksen on oltava kaikille avointa ja saavutettavaa asuinpaikasta, varallisuudesta ja etnisestä taustasta riippumatta. | |
| 35 | Kouluissa ja päiväkodeissa pitää tarjota vähemmän liharuokaa. | Täysin samaa mieltä | Julkisilla varoilla ei tule tukea eläintuotantoa. Jokaisen päivän pitäisi olla oletuksena kasvisruokapäivä. Ihminen ei tarvitse nyky-yhteiskunnassa lihaa sitäkään vähää kuin muinoin, joten ei ole mitään syytä, miksi lihaa pitäisi tarjota yhtenäkään päivänä. Kasvisruoan saa tehtyä terveellisemmäksi (moni suomalainen syö liikaa lihaa suosituksiin nähden muutenkin), minkä lisäksi se on ympäristön ja ilmaston kannalta merkittävän paljon parempi sekä eettisempi ratkaisu. Samalla on huolehdittava, että kasvisruoasta osataan tehdä maistuvaa – tarvittaessa keittiöhenkilökuntaa tulee kouluttaa lisää. | |
| 36 | Teema: Talous (IS) | Kotikuntani pitää maksaa syntyneestä lapsesta kertaluonteinen vauvaraha, jotta kuntaan saadaan lisää lapsiperheitä. | Täysin eri mieltä | Lapsiperheiden tukea tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Yhteiskunnan osalta toimenpiteiden tulisi kattaa toimivat palvelut, universaalin perustulon ja ylipäänsä turvallisen ja lapsimyönteisen ympäristön. Lappeenrannassa en näe tarvetta tällaiselle kertaluontoiselle bonukselle. |
| 37 | Työvoimapalveluiden siirto TE-keskuksilta kunnille parantaa kotikuntani elinvoimaa. | Jokseenkin samaa mieltä | Työllisyysalueilla ja niissä mukana olevilla kunnilla voi olla suurempi intressi hoitaa tämä puoli kunnolla. Lisäksi paikallistuntemus on varmasti hyödyksi.Alueen elinvoimaa lisää se, että kaikki työkykyiset (myös osatyökykyiset) pääsevät suoraan työmarkkinoille tai esim. työllistävän, laadukkaan koulutuksen tai toimivien kotoutumisen palveluiden kautta töihin. Se mahdollistuu, kun kunnissa panostetaan työvoimapalveluiden toimintaan ja resursseihin, sekä huolehditaan laadukkaasta ja tehokkaasta yritys- ja koulutusyhteistyöstä työllisyysalueella. Työnhakijat ja yritykset hyötyvät siitä, että yhteistyötä tehdään kuntien kesken sekä mahdollisuuksien mukaan myös yli työllisyysalueiden rajojen. | |
| 38 | Itä-Suomea pitää tukea muiden alueiden kustannuksella Venäjän hyökkäyssodan seurausten vuoksi. | Täysin samaa mieltä | Raja-alueemme elinvoima on heikentynyt Venäjän aloitettua barbaarisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Erityisesti rajakauppa ja matkailu on romahtanut. Koulutukseen ja elinkeinorakenteen monipuolistumiseen kohdennetut tuet voisivat helpottaa tilannetta ja rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Itäiseen Suomeen voisi perustaa ehdotetun määräaikaisen erityistalousalueen. EU:n rahoitusta tulee voida käyttää alueen hyväksi. | |
| 39 | Kuntien tuulivoimasta saamat kiinteistöverotuotot pitää tasata muiden kuntien kesken. | Jokseenkin eri mieltä | Tasausjärjestely luultavasti vähentäisi tuulivoiman rakentamisintoa, mikä ei olisi hyvä asia. Etelä-Karjalan tuulivoimamahdollisuuksien ollessa vähissä puolustusvoimien tutkien vuoksi aurinkoenergiaan on panostettava sitäkin enemmän. Laajemmin ajateltuna sähköntuotantokapasiteetin hajauttaminen ympäri Suomea on huoltovarmuuskysymys. Ja ennen kaikkea energiaa on tuotettava yhä enemmän vähäpäästöisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi. | |
| 40 | Kotikunnassani on leikattava ennemmin menoja kuin kiristettävä veroja talouden vakauttamiseksi. | Jokseenkin eri mieltä | Menojen leikkaus kohdistuisi luultavasti palveluihin. Palveluiden karsiminen luultavasti heikentäisi Lappeenrannan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Meidän on pidettävä kiinni nykyisistä asukkaista ja houkuteltua lisää ihmisiä kaupunkiin. Palveluiden heikentäminen osuu erityisen kipeästi vähävaraisiin, joilla ei ole ehkä mahdollisuutta liikkua palveluiden perässä tai paikata puutteita maksamalla itse yksityisille tuottajille. Maltillisesti veroja korottamalla voidaan säilyttää palvelutaso, tai jopa parantaa sitä. Parasta olisi kuitenkin investoida tulevaan kasvuun, jolloin pidemmällä tähtäimellä veroja ei välttämättä tarvitsisi korottaa eikä menoja karsia. | |
| 41 | Uskon, että kuntani on elinkelpoinen itsenäisenä jatkossakin. | Täysin samaa mieltä | Lappeenrannassa on paljon elinvoimaa tuovia asioita, erityisesti LUT-yliopisto. Lisäksi väkilukumme on jopa aavistuksen kasvanut viime vuosina. Lappeenranta voi toimia riittävän suurena kaupunkina myös alueellisena veturina. | |
| 42 | : Asuminen (IS) | Kotikuntani tulee paikata kassaansa kiinteistöveroluokkien nostolla. | Täysin samaa mieltä | Jos verotusta saadaan kohdennettua kiinteistöveroa nostamalla enemmän hyvätuloisten suuntaan, niin silloin asiaa voi harkita. On kuitenkin huolehdittava, ettei kiinteistövero ole liian paljoa naapurikuntia suurempi. Kiinteistövero tulee sitoa vahvemmin maan arvoon, jolloin halutuilla keskustakiinteistöillä olisi yhä kysyntää, mutta myös syrjäisemmällä seudulla sijaitsevalle asunnolle löytyisi helpommin ostajia. |
| 43 | Vanhojen asuntojen purkamisesta pitää maksaa romutuspalkkio. | Täysin eri mieltä | Vanhojen asuntojen pitäminen kunnossa ja niiden korjaaminen on usein ympäristöystävällisempi ratkaisu kuin purkaminen. Rakennusten purkaminen ja uusien rakentaminen kuluttaa paljon materiaaleja ja energiaa, kun taas korjaaminen pidentää rakennusten elinkaarta ja vähentää rakennusjätettä. | |
| 44 | Paras keino estää slummiutumista on kaavoittaa samalle alueelle omistus- ja vuokra-asuntoja. | Täysin samaa mieltä | Vuokra-asuntoja tulisi olla tarjolla ympäri kaupunkia – se on yksi tapa torjua eriytymistä. Samanlaisten ihmisten keskittyminen samoille alueille luo lisäriskiä ongelmien kasaantumisesta ja vähentää erilaisten ihmisten vuorovaikutusta. Lappeenrannassa tulee huolehtia siitä, että kaikilla alueilla on sopivia asuntoja hinnan ja ominaisuuksien puolesta kaikenlaisille ihmisille, ja että myös esim. lähipalvelut ja joukkoliikenne on kohdennettu oikein. | |
| 45 | Teema: Ympäristö (IS) | Ympäristö pitää asettaa kotikunnassani talouskasvun ja työpaikkojen edelle. | Täysin samaa mieltä | Tarvitsemme kestävää kasvua: voisimme houkutella tänne aidosti vähäpäästöistä teollisuutta ja palveluita. Ympäristön tuhoaminen hävittää pitkällä aikajänteellä myös ihmisten elinoloja, ja sitä kautta se rapauttaa taloudenkin. Nämä asiat eivät oikeastaan ole edes ristiriidassa keskenään, sillä myös materiaalien tehokkaammasta käytöstä ja kierrätyksestä, energiatehokkuudesta, vähäpäästöisestä energiasta ja puhtaasta vihreästä teknologiasta on saatavissa työpaikkoja, kestävää talouskasvua ja vientivaltteja Lappeenrantaan. Tässä kannattaa käyttää LUT-yliopiston osaamista. Tarvitsemme lisää näiden alojen osaajia. Kaikki ympäristöä kuluttava toiminta on poissa pitkäjänteisestä kasvusta, ja se johtaa vain romahdukseen tulevaisuudessa. |
| 46 | Kuntaani ei pidä rakentaa tuulivoimaa, sillä se rasittaa luontoa ja tuhoaa mökkimaiseman. | Täysin eri mieltä | Tuulivoimamahdollisuuksien ollessa vähissä puolustusvoimien tutkien vuoksi aurinkoenergiaan on panostettava sitäkin enemmän. Kohteet täytyy valita siten ettei rakentamisesta aiheudu luontokatoa, tai että haitat voidaan ainakin paikata muualla. Lappeenranta saa voimaloista verotuloja. Laajemmin ajateltuna sähköntuotantokapasiteetin hajauttaminen ympäri Suomea on huoltovarmuuskysymys. Ja ennen kaikkea energiaa on tuotettava yhä enemmän vähäpäästöisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi.Tuulivoiman suhteen tulee tietysti huomioida luontoarvot ja viihtyvyys, mutta siellä missä tuulivoimaa voi rakentaa, on mahdollisuuksia paljon. | |
| 47 | Susien kaatoluvista pitäisi päättää kunnissa ja kantaa harventaa alueilla, joilla sudet liikkuvat asutuksen lähellä. | Täysin eri mieltä | Ihminen on tullut susien asutuksen lähelle. Meidän luontosuhteessamme on jotain todella pahalla pielessä, jos olemme näin hysteerisiä susien suhteen. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Meidän ei tule kiihdyttää luontokatoa vainoamalla susia. | |
| 48 | Teema: Maahanmuutto (IS) | Kotikuntani pitää houkutella maahanmuuttajia aktiivisesti. | Täysin samaa mieltä | Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki ja tarvitsemme tänne monipuolisia osaajia ympäri maailmaa. Lappeenrannassa ja koko Suomessa tarvitaan lisää työvoimaa muualta väestömme ikääntyessä. Meidän on kohdattava maahanmuuttajat kunnioittavasti ja ottamalla heidät mukaan ylimääräisiä muureja rakentamatta, niin työelämässä kuin muuallakin. |
| 49 | Maahanmuuttajien kotouttaminen on epäonnistunut kotikunnassani. | Jokseenkin eri mieltä | Lappeenrannan alueella on pyritty aktiivisesti kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palveluita ja toimintamalleja. Riittävät panostukset kotouttamiseen auttavat maahanmuuttajia työllistymään nopeammin. Kotouttamiseen on kuitenkin hyvä panostaa nykyistä enemmän, sekä torjuttava syrjintää ja rasismia, jotka ovat kotoutumisen esteitä. | |
| 50 | Englannin kielen käyttöä kuntapalveluissa ja kouluissa on lisättävä. | Täysin samaa mieltä | Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki ja tarvitsemme tänne monipuolisia osaajia ympäri maailmaa. Englannin kielen saatavuutta lisäämällä voimme houkutella ihmisiä tänne paremmin. Englanninkielinen varhaiskasvatus ja opetus helpottavat ulkomaalaisten asiantuntijoiden perheiden asettautumista Lappeenrantaan. |
Sanoman aluevaalikoneen vastaukseni
| # | Kysymystyyppi | Kysymys | Kanta | Perustelu |
| 1 | Teema: Palvelut | Jos valittavana on lähiterveysaseman säilyttäminen tai palveluiden keskittäminen isompaan yksikköön, keskittäminen on parempi vaihtoehto. | Jokseenkin eri mieltä | Lähipalveluiden liiallinen karsiminen tai vieminen liian kauas eriarvoistaa ihmisiä. Toki hyvinvointialueen palveluverkkoa on silti pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti – liian pienellä väestöpohjalla kaikkia palveluita ei kannata ylläpitää. Mutta kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta liikkua helposti pitkiä matkoja, joten lääkäri on voitava tavata edes joinain päivinä viikosta. Joskus liikkuva lääkäri tavoittaisi potilaat paremmin. Palvelujen tarjonnassa on huomioitava myös alueellinen kysyntä. Yleisesti ottaen lähipalvelut lisäävät alueiden vetovoimaa. |
| 2 | Mielenterveyspalveluihin pitää laittaa lisää rahaa, vaikka se olisi pois muualta. | Täysin samaa mieltä | Mielenterveys on yhtä tärkeää kuin fyysinen terveys. Kyse on sekä inhimillisestä että taloudellisesta edusta – asioiden hoitamattomuus tai myöhästynyt hoito pitkittävät kärsimystä ja aiheuttavat kansantaloudellisia menetyksiä. Terapiatakuu täytyy toteuttaa laajana, ei vain lapsia ja nuoria koskevana, joskin heidän osaltaan asia on erityisen tärkeä. | |
| 3 | Pelastustoimen budjetti on turvattava leikkauksilta, vaikka se tarkoittaisi sote-palveluiden rahoituksen vähentämistä. | Täysin eri mieltä | Vaikka pelastustoimen osuus on hyvin pieni (n. 2 %) suhteessa muihin sote-menoihin, mutta sekään ei voi olla kiveen hakattu, rahoituksen tason täytyy voida myös elää. Pelastustoimi on luonteeltaan hieman erilainen kuin sote-palvelut, joten sitä täytyy myös tarkastella omana kokonaisuutenaan, kuitenkin kehittäen sitä yhdessä ja integroiden se parhaalla mahdollisella tavalla muuhun terveyteen ja turvallisuuteen liittyvään toimintaan. | |
| 4 | Rahaa ja työntekijöitä pitää siirtää sairaaloista enemmän perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. | Jokseenkin eri mieltä | Hyvin resursoitu perusterveydenhuolto ja kunnolla toteutettu sosiaalipalveluiden integraatio vähentävät tarvetta erikoissairaanhoidolle. Näihin panostaminen ja muu ongelmien ennaltaehkäiseminen keventää kustannuksia tulevaisuudessa kalliimman erikoissairaanhoidon tarpeen pienentyessä. Kuitenkaan nykyistä tarvetta erikoissairaanhoidon puolella ei voida ohittaa. Joskus on voitava tehdä investointeja, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa. | |
| 5 | Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten palveluita pitäisi siirtää yrityksiltä enemmän julkisen puolen hoidettavaksi. | Täysin samaa mieltä | Lähtökohtaisesti lastensuojelun pitäisi olla julkisesti järjestettyä, kyse on hyvinvointivaltion perustoiminnoista. Mikäli yksityisiä palveluntuottajia käytetään, on huolehdittava, että niiden toiminnan valvonta on oltava hyvällä tasolla, kuten toki julkisella puolellakin. Mikäli yksityinen palveluntuotanto keskittyy harvoille suurille toimijoille, heikentää se markkinatilannetta, jolloin kilpailutus ei toimi. | |
| 6 | Vanhustenhuollossa täytyy suosia kotihoitoa ja yhteisöllistä asumista ympärivuorokautisen hoivan sijaan, jotta kustannusten nousua saadaan hillittyä. | Jokseenkin eri mieltä | Kotihoito on varmasti miellyttävin vaihtoehto, mutta se on mahdollista vain niin kauan, kuin se on turvallista järjestää. Se ei myöskään ole halvempaa, jos hoivan tarve on suurta. Kun tarvitaan laitospaikkaa, se täytyy järjestyä, jotta turvallinen elämä voi jatkua. Tämänkin on oltava potilaslähtöistä. Yhdistetty malli, jossa kotihoito, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen hoiva muodostavat saumattoman jatkumon lienee taloudellisesti kestävin. | |
| 7 | Teema: Talous | Ulkomaisten hoitajien tuloa töihin Suomeen on helpotettava työvoimapulan lievittämiseksi. | Täysin samaa mieltä | Työvoiman riittävyys ei saa olla este palveluiden tuottamiselle. Työperäistä maahanmuuttoa tullaan jatkossa tarvitsemaan yhä enemmän työikäisen väestön koon pienetessä suhteessa palveluita tarvitseviin. Koulutettujen ammattilaisten tulee päästä Suomessa helposti oman alan töihin. |
| 8 | Hyvinvointialueita on liikaa, joten niitä pitää yhdistää. | Täysin samaa mieltä | Pidemmällä aikajänteellä kyllä, asiantuntijoiden suositus on ollut 1-5 aluetta. Mutta nyt on syytä antaa hyvinvointialueille työrauha, jotta jatkotoimenpiteistä pystytään päättämään, kun tietoa on kertynyt tarpeeksi. | |
| 9 | Eduskunnan pitää karsia hyvinvointialueiden tehtäviä, jotta kaikkein tärkeimpiin palveluihin on varaa. | Täysin eri mieltä | Hyvinvointialueiden tehtävät ovat varsin selkeästi rajattu kokonaisuus. Ne pitävät sisällään hyvinvointivaltion keskeisimpiä toimintoja ihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta, joten karsimisen varaa ei käytännössä ole. Väärin kohdennetut leikkaukset (esim. ennaltaehkäiseviin toimiin) voivat aiheuttaa vain lisäkuluja. Aina on kuitenkin syytä miettiä, miten toiminnot järjestetään kustannustehokkaimmin. | |
| 10 | Eduskunnan pitäisi säätää laki, jolla hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden. | Täysin samaa mieltä | Alueiden itsehallinnon kannalta on tärkeää, että ne voivat rahoittaa oman toimintansa. Se kannustaisi myös palveluiden järjestämiseen vastuullisesti mutta kustannustehokkaasti. Nykymallissa hyvinvointialueiden rahoitusta tulisi vahvistaa, jotta kuntien harrastaman alibudjetoinnin vaikutukset eivät aiheuttaisi ongelmia. | |
| 11 | Teema: Arvot | Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia. | Jokseenkin samaa mieltä | Maltillisesti veroja korottamalla voidaan säilyttää palvelutaso, tai jopa parantaa sitä. Meidän on uskallettava investoida ihmisten hyvinvointiin. Palveluiden taso turvaamalla ja erityisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn panostamalla säästetään suuret summat tulevaisuudessa. |
| 12 | Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. | Jokseenkin eri mieltä | Suuret tuloerot eivät tutkitusti ole hyvä asia. OECD:n mukaan suuret varallisuuserot rajoittavat sosiaalista liikkuvuutta ja heikentävät talouskasvua. Tutkimukset myöskin osoittavat, että suurempi tulo- ja varallisuusero korreloi huonompien terveysindikaattorien, lyhyemmän eliniän ja korkeampien rikollisuuslukujen kanssa. Ahkeruuden ja lahjakkuuden mittaaminen ja arvottaminen on vaikeaa, menestykseen vaikuttavat usein myös olosuhteet ja mahdollisuudet, ei vain yksilön lahjakkuus tai ahkeruus. Lisäksi tuloerojen liiallinen kasvu on vaarallista, sillä silloin ihmisten kokemus oikeudenmukaisuudesta kärsii. Liian suuri taloudellisen vallan keskittyminen on haitaksi demokraattisille rakenteille. Sopivalla tasolla kannustavalla palkitsemisella on kuitenkin paikkansa. | |
| 13 | Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu. | Jokseenkin samaa mieltä | Markkinamekanismi ja kilpailu ovat oikein säädeltyinä ja sopivissa raameissa toimivia ja kehitystä eteenpäin vieviä asioita. Mutta tällä hetkellä suurin ongelma on, ettei negatiivisia ulkoisvaikutuksia ole hinnoiteltu riittävästi tai ollenkaan. Esimerkiksi ilmastopäästöt, saastuttaminen ja luontokadon aiheuttaminen eivät tule tekijälle kalliiksi tai korvattavaksi. Näitä haitallisia asioita pitäisi verottaa enemmän ja käyttää tuotto asioiden tilan korjaamiseen, mikä kannustaisi siihen, ettei haittoja lähtökohtaisesti aiheutettaisi, tai ainakin ne minimoitaisiin paremmin. Kun haitalliset ulkoisvaikutukset hinnoitellaan oikein, markkinatalous pystyy itsessään ohjaamaan kehitystä kestävämpään suuntaan ilman raskasta sääntelyä. | |
| 14 | Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa. | Täysin eri mieltä | Suomessa tulee siirtyä universaaliin perustuloon. Mitä pidemmälle teknologia kehittyy, sitä suuremmaksi tehokkuus kasvaa ilman ihmisen jatkuvaa työpanosta. Yhteiskunta on kuitenkin juuri ihmistä varten, ja kaikkien tulee päästä osalliseksi kehityksen hedelmistä. Perustulon avulla voimme tehokkaammin vähentää köyhyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä, se olisi nykyistä yksinkertaisempaa ja oikeudenmukaisempaa, siinä olisi vähemmän byrokratiaa. Sosiaaliturvan tarkoitus on kannatella ja mahdollistaa, ei kyykyttää ketään. Jos jostain sääntelyä pitää keventää, niin juuri tässä asiassa. | |
| 15 | Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää. | Jokseenkin eri mieltä | Tietyillä yhteiskunnan ydintoimintojen aloilla, kuten infrastruktuurin (energia, vesihuolto) ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelutuotantoon liittyvä omistaminen on perusteltua. Yhteiskunnan tulee ehkäistä monopolien syntymistä ja edistää reilua kilpailua. Strategiset omistukset voivat myös tuoda julkiselle sektorille tuloja, jotka vähentävät tarvetta rahoittaa palveluita verotuloilla. | |
| 16 | Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia. | Täysin samaa mieltä | Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki ja tarvitsemme tänne monipuolisia osaajia ympäri maailmaa. Lappeenrannassa ja koko Suomessa tarvitaan lisää työvoimaa muualta väestömme ikääntyessä. Meidän on kohdattava maahanmuuttajat kunnioittavasti ja ottamalla heidät mukaan ylimääräisiä muureja rakentamatta, niin työelämässä kuin muuallakin. Meidän on myös hyvä oppia erilaisista ihmisistä ja kulttuureista ymmärtääksemme maailmaa paremmin. Kotouttaminen tulee toteuttaa kunnolla ja riittävin panostuksin. Lisäksi on tehtävä vahvaa rasismin vastaista työtä. | |
| 17 | Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle. | Täysin eri mieltä | Poliittisen päätöksenteon tulee voida vastata nykyajan haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja eriarvoistumiseen. Parhaan pohjan päätöksenteolle antaa rationaalinen harkinta ja tutkimustiedon hyödyntäminen. Julkisen vallan tulee olla katsomuksellisesti neutraalia. Jakamattomat ihmisoikeudet, tasa-arvo, syrjimättömyys ovat ainakin minulle tärkeitä asioita. | |
| 18 | Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin. | Täysin samaa mieltä | Ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että jokainen saa olla vapaasti oma itsensä ja ilmaista itseään muita vahingoittamatta. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kohtaavat edelleen syrjintää, mikä heikentää heidän elämänlaatua. Se on lopulta haitaksi koko yhteiskunnalle. Julkisten instituutioiden on huomioitava vähemmistöt konkreettisesti ja kouluttaa henkilöstöä moninaisuuden kohtaamiseen, huolehtimalla syrjimättömyydestä palveluissa ja kuulemalla sateenkaariyhteisöä päätöksenteossa. | |
| 19 | Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia. | Täysin eri mieltä | Lapsille ja nuorille tulee asettaa terveet rajat, jotka osoittavat rakastavaista huolenpitoa. Aikuisten on kuitenkin kyettävä perustelemaan, ei vain käskemään. Tottelevaisuuteen ja auktoriteettien yliarvostamisen sijaan on parempi vaalia empatiakykyä, vastuuta ja omaa ajattelua. Muuten nakerramme vähitellen demokratiaa ja altistamme ihmisiä karismaattisten autoritäärien manipuloitaviksi. | |
| 20 | Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. | Täysin samaa mieltä | Suomen tulee toimia aktiivisesti maailmalla sen puolesta, että muut maat sitoutuisivat kunnianhimoisiin päästövähennyksiin ja meidän on itse näytettävä mallia leikkaamalla päästöjä kunnianhimoisesti. Päästövähennykset tuovat säästöjä mm. energiatehokkuuden parantamisen kautta. Panostaminen vähäpäästöisyyteen voi tuoda myös kotimaisia innovaatioita, jotka parhaassa tapauksessa pääsevät kansainvälisille markkinoille.Ilmastonmuutos tulee kaikkein kalliimmaksi. | |
| 21 | Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle. | Jokseenkin eri mieltä | Joskus voi olla kokonaisuuden ja pidemmällä aikavälillä tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka eivät tuo välitöntä ja selkeästi näkyvää hyötyä Suomelle. Globaali yhteistyö vaatii aina kompromisseja, ja meidän on toki oltava taitavia niissä neuvotteluissa. Osallistumalla, ei eristäytymällä Suomi voi vaikuttaa myös muuhun maailmaan. Pitkällä tähtäimellä koko ihmiskunnan yhteinen etu on myös Suomen etu. | |
| 22 | Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa. | Täysin samaa mieltä | Ympäristön tuhoaminen hävittää pitkällä aikajänteellä myös ihmisten elinoloja, ja sitä kautta se tuhoaa myös taloutta. Nämä kaksi asiaa eivät oikeastaan ole edes ristiriidassa keskenään, sillä materiaalien tehokkaammasta käytöstä ja kierrätyksestä, uusiutuvasta energiasta ja vihreästä teknologiasta on saatavissa kestävää talouskasvua. Kaikki ympäristöä kuluttava toiminta on poissa pitkäjänteisestä kasvusta, ja se johtaa vain romahdukseen tulevaisuudessa. | |
| 23 | Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä. | Täysin eri mieltä | Demokratia vaatii toimiakseen keskustelua ja kompromisseja, erilaisten ihmisten ja näkökantojen huomioimista. Demokratiaan kuuluu vahvasti myös laillisuusperiaate – sääntöjen tulee olla kaikille samat ja lakeja on noudatettava. Vahvat johtajat vievät helposti kohti autoritääristä hallintoa. Äkkiseltään voisi ajatella, että esim. sivilisaation ekokatastrofilta pelastava, ilmastonmuutosta ja luontokatoa äärimmäisen tehokkaasti torjuva diktaattori olisi tulevaisuuden kannalta turvallisin ratkaisu. Silloin kuitenkin menetettäisiin vapaus vaikuttaa siihen, millä toimin näitä globaaleja ongelmia ratkaistaan, ja tulevatko kaikki ihmiset sekä asiat huomioiduksi. | |
| 24 | Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia. | Jokseenkin samaa mieltä | Turvallisuuden ja yhteiskunnallisen koherenssin vuoksi emme voi päästää alueita eriarvoistumaan ja tyhjenemään liikaa. Tuki on kohdennettava investointimielessä ja alueiden vahvuudet tunnistaen. Kaikkeen rahat eivät kuitenkaan riitä, joten meillä tulisi olla koko Suomen laajuinen pitkän aikajänteen suunnitelma, mitä alueita ja millä tavalla tuetaan. Käytännössä jokaisella alueella tulee varmasti tapahtumaan lisää keskittymistä, jotta riittävän elinvoimaiset keskukset menestyvät. | |
| 25 | Suomen kaupungistuminen on hyvä asia. | Jokseenkin samaa mieltä | Riittävän suuret kasvukeskukset toimivat myös alueellisina vetureina. Ne mahdollistavat erikoistuneempia palveluita, osaavan työvoiman saatavuuden ja tehokkaamman resurssien käytön. Keskusten ulkopuolisten alueiden on kuitenkin päästävä nauttimaan hyödyistä tavalla tai toisella. | |
| 26 | Teema: Palvelut (IS) | Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi toimipiste, josta saa terveydenhuollon palveluita. | Jokseenkin samaa mieltä | Lähipalveluiden liiallinen karsiminen tai vieminen kauemmas eriarvoistaa ihmisiä. Toki hyvinvointialueen palveluverkkoa on pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti – liian pienellä väestöpohjalla kaikkia palveluita ei kannata ylläpitää. Mutta kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta liikkua helposti pitkiä matkoja, joten lääkäri on voitava tavata edes joinain päivinä viikosta. Joskus liikkuva lääkäri tavoittaisi potilaat paremmin. Palvelujen tarjonnassa on huomioitava myös alueellinen kysyntä. Yleisesti ottaen lähipalvelut lisäävät alueiden vetovoimaa. Etälääkäripalvelut ovat tietyissä tapauksissa hyvin näppäriä asiakkaille ja voivat tuoda säästöjä. On kuitenkin oltava tarkka, että asiakas ohjataan tarpeen mukaan lähivastaanotolle, sillä kaikkea ei voida selvittää ja ratkaista etäyhteydellä. |
| 27 | Kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuu pitää lyhentää 14 vuorokauteen nykyisestä kolmesta kuukaudesta. | Täysin samaa mieltä | Ihmisten terveysongelmat tulee hoitaa ajoissa. Viivästynyt hoito voi johtaa oireiden pahenemiseen, pidempiin sairauslomiin ja jopa monimutkaisempiin sekä kalliimpiin erikoissairaanhoidon tarpeisiin. Nopeampi hoitoon pääsy vähentäisi paitsi yksilön kärsimystä ja olisi kansantaloudellisestikin parempi, kun ongelmat eivät pääse kroonistumaan. Lyhentäminen vaatii toki lisäresursseja, jotta hoidon laatu ei kärsi eikä henkilöstön kuormitus kasva kohtuuttomasti. | |
| 28 | Yöpäivystyksistä päättäminen kuuluu omalle hyvinvointialueelleni – ei Suomen hallitukselle. | Täysin samaa mieltä | Hyvinvointialueiden itsehallintoa on vahvistettava ja annettava niille verotusoikeus, jotta ne voivat järjestää toimintansa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja arvioida esim. yöpäivystysten tarpeen. Toki asiassa kannattaa tehdä läheistä yhteistyötä ympäröivien alueiden kanssa. | |
| 29 | Palveluseteleiden käyttöä täytyy lisätä, jotta hoitojonoja saadaan lyhyemmiksi. | Jokseenkin eri mieltä | Mikäli julkinen puoli on pahoin ruuhkautunut, voi palvelusetelin käyttöä harkita hetkellisesti. Pitkällä tähtäimellä tulee kuitenkin varmistaa, että oma palveluntuotanto on riittävää. | |
| 30 | Julkisia varoja ei pidä käyttää yksityisiin terveyspalveluihin. | Täysin samaa mieltä | Lähtökohtaisesti tulee pyrkiä siihen, että julkisella rahoituksella tuotetaan julkisia palveluita. Tällöin kokonaisuus on paremmin hallittavissa, mikä johtaa kustannussäästöihin. Vain rajatuissa poikkeustapauksissa hetkellisesti on hyväksyttävää maksaa yksityisiä terveyspalveluita verovaroin. | |
| 31 | Teema: Lapset ja nuoret (IS) | Alle 23-vuotiaan pitää päästä nopeammin mielenterveyspalveluiden piiriin kuin yli 23-vuotiaan. | Jokseenkin samaa mieltä | Mitä nuorempana mieli järkkyy, sitä vahingollisempaa se on. Siksi on hyvä priorisoida nuorten mielenterveyspalveluita, jos resurssit ovat tiukilla. Kuitenkin terapiatakuu täytyisi toteuttaa laajana, ei vain lapsia ja nuoria koskevana, joskin heidän osaltaan asia on erityisen tärkeä. |
| 32 | Pieniä neuvoloita ei saa lakkauttaa. | Täysin samaa mieltä | On tärkeää, että perheet pääsevät neuvolaan helposti, sillä matala kynnys käyttää palveluita edistää sekä lasten terveyttä että perheiden hyvinvointia, ja etäisyys vaikuttaa tähän kynnykseen. Psyykkisten ja fyysisten ongelmien ennaltaehkäiseminen on sitä tehokkaampaa, mitä aikaisemmin siinä onnistutaan.Toki palveluiden sijainteja täytyy voida tarkastella väestöpohjan mukaan ja neuvolapalveluita tulee kehittää asiakaskunnan tarpeiden mukaisesti. | |
| 33 | Koululaisten hammastarkastuksia pitää lisätä, vaikka se kasvattaisi hammashoidon jonoja. | Täysin samaa mieltä | Hammastarkastusten määrää on hyvä lisätä nykyisestä. Varhainen ongelmien havaitseminen vähentää myöhempää tarvetta kalliimmille hoidoille ja auttaa lapsia oppimaan hyvän suuhygienian. Tässäkin tapauksessa ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa, vaikka se hetkellisesti kasvattaisikin hoitojonoja. | |
| 34 | Alle 25-vuotiaille pitää tarjota maksuton ehkäisy. | Täysin samaa mieltä | Kaikkien alle 25-vuotiaiden on saatava maksuton ehkäisyä tarvittaessa, eikä raha saa olla kynnyskysymys. Myös ehkäisyneuvontaa on tarjottava. Tällä tavalla parannetaan nuorten seksuaaliterveyttä. Lisäksi maksuton ehkäisy on tehokas tapa ennaltaehkäistä terveysongelmia ja ei-toivottuja raskauksia, mikä tuo merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä. | |
| 35 | Teema: Iäkkäät (IS) | Hyvinvointialueet pakenevat vastuutaan pitämällä vanhukset liian pitkään kotihoidon piirissä. | Jokseenkin samaa mieltä | Kotihoito ei ole halvempaa järjestää asiallisesti, jos hoivan tarve on suurta. Kun tarvitaan laitospaikkaa, se täytyy järjestyä, jotta turvallinen elämä voi jatkua, mutta silloinkin tarvitaan riittävät resurssit. Yhdistetty malli, jossa kotihoito, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen hoiva muodostavat saumattoman jatkumon lienee taloudellisesti kestävin. Kotihoito on varmasti miellyttävin vaihtoehto, mutta se on mahdollista vain niin kauan, kuin se on turvallista järjestää. |
| 36 | Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen pitää olla vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden. | Jokseenkin eri mieltä | Pelkkä kiinteä mitoitusluku ei yksin takaa hyvää hoitoa. Tärkeää on myös se, onko saatavilla riittävästi koulutettuja hoitajia, millaiset työolot heillä on ja miten työnjako toimii. Lisäksi asukkaiden hoivan tarve voi vaihdella suuresti, ja hoidon resursseja pitäisi pystyä kohdentamaan joustavasti tarpeen mukaan. | |
| 37 | Suomessa kokeillaan järjestelmää, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Käytäntö pitää ottaa pysyvästi käyttöön. | Täysin eri mieltä | Lähtökohtaisesti tulee pyrkiä siihen, että julkisella rahoituksella tuotetaan julkisia palveluita. Tällöin kokonaisuus on paremmin hallittavissa, mikä johtaa kustannussäästöihin. Vain rajatuissa poikkeustapauksissa hetkellisesti (esim. jonojen purkamisessa) on hyväksyttävää maksaa yksityisiä terveyspalveluita verovaroin. Pysyvää mallia siitä ei kuitenkaan voi tulla. | |
| 38 | Vanhuksen oikeus ulkoiluun on kirjattava lakiin. | Jokseenkin eri mieltä | Mahdollisuus ulkoilla on tietenkin erittäin kannatettavaa ja toivottavaa. Mutta ilman riittäviä resursseja pelkkä lain kirjaaminen ei takaa ulkoilua. On varmistettava, että hoivayksiköillä ja kotihoidolla on riittävästi henkilöstöä ja mahdollisuuksia toteuttaa ulkoilu turvallisesti. | |
| 39 | Teema: Työvoima (IS) | Hoitajia on tuotava Suomeen ulkomailta. | Täysin samaa mieltä | Työvoiman riittävyys ei saa olla este palveluiden tuottamiselle. Työperäistä maahanmuuttoa tullaan jatkossa tarvitsemaan yhä enemmän työikäisen väestön koon pienetessä suhteessa palveluita tarvitseviin. Koulutettujen ammattilaisten tulee päästä Suomessa helposti oman alan töihin. |
| 40 | Lääkärin ja hoitajan on osattava suomea tai ruotsia. | Jokseenkin samaa mieltä | Potilasturvallisuuden kannalta riittävä kielitaito on tärkeää. Kielitaidon on voitava kehittyä myös työtehtävissä. Toisaalta muiden kielten osaaminen on myös voimavara yhä monikulttuurisemmassa ympäristössä. | |
| 41 | Lääkäri pitää velvoittaa työskentelemään julkisella puolella kahden vuoden ajan valmistumisen jälkeen. | Täysin eri mieltä | En puuttuisi ihmisten vapauteen näin radikaalisti. Miten tällainen velvoite edes toimeenpantaisiin? Lisätään tarvittaessa koulutusmääriä riittävästi resursoituna ja vähennetään yksityisten palveluiden suosimista. Lääkäreiden tehtävistä julkisella puolella on saatava houkuttelevia, muutenkin kuin palkalla. Toimiva kokonaisuus vaatii tasapainoista resursointia, jolloin yhtä henkilöstöryhmää ei tarvitse houkutella vain rahalla. Palkkakilpailun sijaan lääkärien houkuttelua voidaan tehostaa hallinnollisen työn vähentämisellä, moniammatillisella tiimityöllä ja joustavilla työajoilla. | |
| 42 | Terveydenhuollon vuokrahenkilöstölle pitää asettaa maanlajuinen hintakatto, sillä keikkalääkäreiden palkat ovat karanneet käsistä. | Jokseenkin samaa mieltä | Vuokrahenkilöstön kustannukset ovat tosiaan kasvaneet kestämättömiksi. Asia tulee ratkaista tarvittaessa sääntelyllä, mutta se on vain väliaikainen ratkaisu eikä pureudu juurisyihin. Pelkkä hintakatto ei siis riitä, vaan on myös parannettava julkisen sektorin työoloja ja houkuttelevuutta, jotta vuokratyön tarve vähenisi luonnostaan. | |
| 43 | Teema: Pelastusala (IS) | Pelastustoimi jää hyvinvointialueilla sote-palveluiden varjoon, joten pelastusala pitää siirtää valtion hoidettavaksi. | Täysin eri mieltä | Valtion tulee resursoida hyvinvointialueet riittävästi ja mahdollistettava pian maakuntavero palveluiden ja toimintojen riittävän rahoituksen takaamiseksi. Tietenkin on oltava myös kannustimia hoitaa laajemmat yhteistyötä vaativat asiat, kuten suuronnettomuuksiin varautuminen yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa. Pelastustoimen tarpeet vaihtelevat alueittain, ja hyvinvointialueet voivat parhaiten huolehtia paikallisista eroista. Pelastustoimen linkki ensihoitoon on myös tärkeä ja osa palveluiden integraatiota. Tämä yhteys voisi kadota valtiollistamisessa. Hyvinvointialueille on annettava nyt työrauha, eikä tehdä nopealla aikataululla uusia suuria muutoksia. |
| 44 | Epäpätevän henkilöstön käyttö puhuttaa pelastusalalla. Kaikilta pelastajilta pitää vaatia pelastusalan tutkinto, vaikka se vaikeuttaisi työvoiman saantia. | Jokseenkin eri mieltä | Pelastusalan osaamisen varmistaminen on tärkeää, mutta työvoimapulatilanteissa tarvitaan myös joustavuutta. Vaativiin tehtäviin osallistuvilla tulee olla pelastusalan koulutus, mutta tukitehtävissä tai vähemmän riskialttiissa tehtävissä vaatimuksia voitaisiin tarvittaessa keventää. Tutkinnon puuttuminen ei myöskään automaattisesti tarkoita epäpätevyyttä, kokeneilla sopimuspalokuntalaisilla voi olla vankka käytännön osaaminen. Myös kelpoisuusvaatimuksia tulee voida arvioida joustavasti, jotta pelastusalan resurssit saadaan turvattua ilman, että turvallisuus vaarantuu. | |
| 45 | Teema: Talous (IS) | Hyvinvointialueiden pitää saada verotusoikeus (ns. maakuntavero) palveluiden turvaamiseksi. | Täysin samaa mieltä | Alueiden itsehallinnon kannalta on tärkeää, että ne voivat rahoittaa oman toimintansa. Se kannustaisi myös palveluiden järjestämiseen vastuullisesti mutta kustannustehokkaasti. Nykymallissa hyvinvointialueiden rahoitusta tulisi vahvistaa, jotta kuntien harrastaman alibudjetoinnin vaikutukset eivät aiheuttaisi ongelmia. |
| 46 | Kokonaisveroaste saa nousta, jotta kansalaisten terveydenhuolto voidaan turvata. | Jokseenkin samaa mieltä | Tarvittaessa kyllä. Sote-uudistuksen tarkoitus oli hillitä kustannusten kasvua tulevaisuudessa – mutta kustannukset tulevat kuitenkin kasvamaan väestön ikääntyessä. Maltillisesti veroja korottamalla voidaan säilyttää palvelutaso, tai jopa parantaa sitä. Meidän on uskallettava investoida ihmisten hyvinvointiin. Palveluiden taso turvaamalla ja erityisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn panostamalla säästetään suuret summat tulevaisuudessa. Myöskin eriarvoistumiskehitys on torjuttava. | |
| 47 | Lihavuuslääkkeitä ei tule maksaa julkisista varoista. | Täysin eri mieltä | Maailman terveysjärjestö (WHO) pitää lihavuutta monimutkaisena kroonisena sairautena, joka vaatii kokonaisvaltaista hoitoa. Elintapamuutokset olisivat tietysti toivottava ensisijainen ratkaisu, mutta lihavuus ei ole yksilön itsensä päätettävissä, vaan siihen vaikuttaa myös monet taustatekijät. Toki lihavuuslääkkeet toisivat lisää kustannuksia, mutta voisivat toisaalta poistaa tarvetta hoitaa kalliisti lihavuuden aiheuttamia ongelmia: lihavuuden tehokas hoito voi vähentää esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja sydänsairauksien hoitokuluja. Ilman julkista tukea hoito jää helposti vain varakkaiden saatavaksi, joka taas syventää terveyseroja. | |
| 48 | Julkisessa terveydenhuollossa pitää säästösyistä priorisoida potilaita, joilla on parempi ennuste parantua. | Täysin eri mieltä | Terveydenhuollossa joudutaan jo nyt tekemään priorisointia resurssien rajallisuuden vuoksi. Silti hoidon kohdentaminen pelkän parantumisennusteen perusteella on eettisesti ongelmallista.Ennusteet ovat aina kuitenkin ennusteita. Ja myös potilaat, joiden ennuste on huono, voivat hyötyä hoidosta ja heidän elämänlaatu voi parantua. Esimerkiksi kroonisesti sairaat ja vanhukset hyötyvät hoidosta, vaikka he eivät parantuisi täysin. Näiden jääminen ilman hoitoa olisi taas yksi lisäriski eriarvoistumiselle. | |
| 49 | Teema: Hallinto (IS) | IS:n selvityksen mukaan hyvinvointialueilla työskenteli syksyllä 2024 johtaja-nimikkeellä yli 650 henkilöä. Johtajien määrää pitää karsia. | Jokseenkin eri mieltä | THL:n 19.12.2024 julkaistun raportin mukaan ”johtaja”-nimikkeillä työskentelevien määrä väheni 53 prosenttia (noin 290 palvelussuhteella) vuodesta 2022. Vaikuttaa siis siltä, että johtamisrakennetta on tehostettu jo merkittävästi. Hyvinvointialueet ovat suuria ja monimutkaisia organisaatioita ja ne kantavat laajaa vastuuta hyvinvointivaltion keskeisistä tehtävistä. Siksi johtamisrakenteen on oltava asianmukainen, eikä pelkkä luku tietyn sanan yhteydessä kerro vielä kaikkea. Johtamisen laatu ja johtamisjärjestelmä merkitsevät paljon. Hyvinvointialueiden ollessa vielä jossain määrin muutostilassa johtajien määrässä voi tapahtua vaihtelua. |
| 50 | Moni kansanedustaja osallistuu laiskasti aluevaltuustojen kokouksiin. Kansanedustajien ei pitäisi olla ehdolla aluevaaleissa. | Täysin eri mieltä | Äänestäjien täytyisi muistaa oma vastuunsa päättäjien valinnassa, se vaatii perehtymistä poliitikkojen toimintaan. Mutta toki vallan keskittymistä tulee aina pyrkiä vähentämään. On myös selvää, ettei kansanedustajan aika voi riittää useiden samanaikaisten luottamustoimien hoitamiseen laadukkaasti. Siksi voisi olla perusteltua rajoittaa mahdollisuutta kolmoisrooliin, eli kunta, alue ja eduskuntatasolla vain kahteen näistä. Kuitenkin kansanedustajan kokemuksesta ja verkostoista voi olla suurta hyötyä paikallisessa päätöksenteossa. Rajoitusten tulee aina pohjautua lakiin, ei vapaaehtoisuuteen. | |
| 51 | Kovapalkkaisimmat hyvinvointialueiden johtajat tienaavat enemmän kuin pääministeri, jopa yli 18000 euroa kuussa. Hyvinvointialueiden johtajien palkkoja pitää laskea. | Jokseenkin samaa mieltä | Johtajien palkkojen tulisi olla jossain määrin linjassa myös hyvinvointialueen muun henkilöstön palkkojen kanssa. Toisaalta pääministerin tehtävä poikkeaa hyvin paljon pajon konkreettisempia asioita tekevän hyvinvointialueen johtamisesta, ja hyvinvointialue on laaja monimutkainen organisaatio. Pätevistä johtajista voidaan joutua myös kilpailemaan. | |
| 52 | Hyvinvointialueita on liikaa. | Täysin samaa mieltä | Pidemmällä aikajänteellä kyllä, asiantuntijoiden suositus on ollut 1-5 aluetta. Mutta nyt on syytä antaa hyvinvointialueille työrauha, jotta jatkotoimenpiteistä pystytään päättämään, kun tietoa on kertynyt tarpeeksi. | |
| 53 | Teema: Etelä-Karjalan hyvinvointialue (IS) | Hyvinvointiasemien määrää on karsittava ja palveluita keskitettävä entistä enemmän Lappeenrantaan, jotta palveluiden laadusta ei tarvitse tinkiä. | Täysin eri mieltä | Tällainen keskittäminen olisi täysin kestämätöntä ja toisi ongelmia, jotka voisivat viedä mahdolliset kustannushyödyt. Myöskin Imatran Honkaharjun kiirevastaanotto on syytä säilyttää, sillä etäisyydet pohjoisemmasta Etelä-Karjalasta Lappeenrantaan ovat hyvin pitkiä. Tiettyjä erikoispalveluita on perusteltua keskittää Lappeenrantaan. Joissain tapauksissa lähipalveluiden tarvetta voidaan vähentää etävastaanottojen kautta, eikä aina kannata maksaa seinistä, jos palvelu voisi liikkua asukkaiden luokse. |
| 54 | Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hyvinvointialueet tulisi yhdistää, jotta sote-palveluiden laatu voidaan pitää riittävänä. | Jokseenkin samaa mieltä | En sulje vaihtoehtoa pois, mutta lähtökohtana ei tulisi olla hetkellinen taloustilanne, vaan pidemmällä aikajänteellä parhaiten toimivat kokonaisratkaisut palveluiden ja hallinnon järjestämisessä. Ylipäänsä valtion tulisi huolehtia riittävästä rahoituksesta, eikä kurjistaa hyvinvointialueiden tilannetta. | |
| 55 | Armilan hyvinvointiasema tulee lakkauttaa ja keskittää palvelut Etelä-Karjalan keskussairaalaan. | Täysin samaa mieltä | Tämä on jo päätetty. Armila on hyvin lähellä keskussairaalaa, joten sotekeskuksen sijoittaminen keskussairaalan alueelle on järkevää. |