Eksoten vihreitä luottamushenkilöitä: Tuomo Liljenbäck (varajäsen), Tuija Maaret Pykäläinen (Eksoten hallituksen jäsen) ja Marja Estola (valtuutettu Eksotessa ja hyvinvointialueella, aluehallituksen jäsen).

Raportti Eksoten valtuuston kokouksesta 6.10.2022

Osallistuin torstaina 6.10. Eksoten valtuuston kokoukseen varajäsenenä. Tämä oli minulle ensimmäinen ja luultavasti myös viimeinen kerta Eksoten valtuustossa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote vetelee viimeisiään, kun vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä on siirtymässä kunnilta ja kuntayhtymiltä (kuten Eksote) uusille hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen, yksi valtuuston kokous voi olla vielä tulossa joulukuussa. Etelä-Karjalan osalta muutos ei toiminnan järjestämisen kannalta ole hurjan suuri, sillä kuntayhtymässä ovat mukana Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (joka vastaa kuntarajoiltaan Etelä-Karjalan maakuntaa) kaikki kunnat. Uutena asiaan organisaatioon mukaan tulee alueen pelastustoimi, joka on toiminut sekin maakunnan laajuisena Etelä-Karjalan pelastuslaitoksena. Uudistuksessa organisaatioon pitäisi tulla mukaan lisää demokratiaa, järjestettiinhän alkuvuodesta aluevaalit, joissa valittiin hyvinvointialueille aluevaltuustot. Haasteena Etelä-Karjalassa ja muuallakin on vanha kuntayhtymäajattelu – vaikka organisaatiolla on vaihdoksessa hyvä toiminnallinen pohja, täytyy viranhaltijoiden (jotka siirtyvät kuntayhtymältä hyvinvointialueelle) pystyä muuttamaan ajattelumalliaan hallinnon järjestämisen suhteen. Emme toimi jatkossa enää kuntayhtymänä, jossa kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliset sopimukset ovat olleet keskeisessä roolissa, ja joissa kuntayhtymää on ohjattu paljon kuntien kautta. Hyvinvointialueen ”omistajina” ovat paljon suoremmin kuntalaiset, ja korkeinta päätösvaltaa tulee aidosti käyttämään demokraattisilla vaaleilla valitut henkilöt, tai näin asian kuuluisi olla. Uusien aloittavien hyvinvointialueiden osalta vanhat toimijat on velvoitettu hoitamaan hyvinvointialueiden perustamisen kuluvan vuoden aikana, ja monet tämänkin kokouksen asiat liittyvät siihen, että toiminta jatkuisi eheästi vuodenvaihteen jälkeen. Mm. aiemmat sopimukset siirtyvät hyvinvointialueille, elleivät hyvinvointialue ja luovuttava organisaatio toisin sovi.

Varsinaiset kokousasiat

Kokouksessa ensimmäinen varsinainen päätösasia oli erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen hyväksyminen. Sopimus on uusittava kuntien valtuustokausittain, nyt sopimusta päivitetään vuonna 2021 alkaneen kauden osalta. Tietyt erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yli sairaanhoitopiirien rajojen yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla. Etelä-Karjala kuuluu Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen.

Eksotea on kuultu hyvin sopimusta valmisteltaessa, sopimuksessa varmistetaan Etelä-Karjalan keskussairaala laajan päivystyksen sairaalana ja oikeus synnytysten hoitoon. Sopimuksen suurimmat muutokset liittyvät tukipalveluihin, mm. tietojärjestelmäratkaisuihin. Sopimuksen myötä tulee mahdollisuus hyödyntää HUSin kautta Suomen keskinäisen potilasvakuutusyhtiön tuottamia potilasvakuutuspalveluja.

Jatkossa sopimuksen korvaa hyvinvointialueiden yhteistyösopimus.

Toinen asia olikin sitten liittyminen edellä mainittuu Suomen keskinäiseen potilasvakuutusyhtiöön.

Yhtiö on Suomen viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin perustama, ja se on aloittanut toimintansa vuonna 2021. Potilasvakuutus on pakollinen lakisääteinen vahinkovakuutus. Yliopistosairaanhoitopiirit ovat vakuutuksen ottajia, vakuutettuja voivat olla yliopistosairaanhoitopiirien omistajakunnat ja niiden alueilla toimivat muut julkisen terveydenhuollon yksiköt. Yhtiö keskittyy vain ja ainoastaan potilasvakuuttamiseen.

Viranhaltijat ovat valmistelussa katsoneet, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueen osalta kyseisen yhtiön kautta potilasvakuutus tulisi jatkossa halvemmaksi kuin aiemmin käytetyn monialaisen vakuutusyhtiön kautta, vuoden 2023 osalta säästö olisi 100 000 euron luokkaa, vakuutusmaksun ollessa 1,15 M€. Toisaalta liittymiseen kuuluu yhtiön pääomittaminen 1,2 M€:lla, joten säästöjä saadaan vasta pidemmällä aikajänteellä. Lisäksi etuna olisi vakuutusmaksujen parempi ennustettavuus, ja tämä olisi helppo tapa järjestää lakisääteinen potilasvakuutus ilman julkista hankintaprosessia.

Kokouksessa kuultiin myös yhtiön toimitusjohtajan sijaisen esittely yhtiöstä.

Hyvinvointialueen aluehallitus on osaltaan käsitellyt myös asian, ja asia tulee myös aluevaltuuston päätettäväksi, joten yllätyksenä asia ei hyvinvointialueelle tule.

Kolmantena asiana käsiteltiin toimeksiantosopimusten siirtäminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle.

Eksote tuottaa osan järjestämisvastuulleen kuuluvista sosiaalipalveluista toimeksiantosopimuksiin perustuen. Siirtyvistä sopimusvastuista annetaan selvitys hyvinvointialueelle. Sopimuksia on hyvin paljon ja erilaisiin palveluihin (perhehoito, vammaispalvelujen tukihenkilötoiminta, omaishoito ym.).

Neljäntenä asiana päätettiin hallintosäännön muuttamisesta tarkastuslautakunnan osalta. Valtuusto on alkuvuodesta päättänyt hankkia ulkopuolelta kuntayhtymän nk. ulkoisen tarkastuksen ja lakkauttaa arviointipäällikön tehtävän. Hallintosääntöä muutettiin nyt tarkastuslautakunnan ostalta siten, että siellä päätökset tehdään ilman viranhaltijaesittelyä puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Hallintosäännöstä poistettiin maininta, että tarkastuslautakunnan esittelijänä toimii arviointipäällikkö.

Viidentenä ja viimeisenä varsinaisena asiana oli hallituksen selvitykset valtuustolle arviointikertomuksen 2021 johdosta.

Tarkastuslautakunta esitti arviointikertomuksessa 2021 kolme selvityspyyntöä:

1. Yleislääketieteen potilaisen “valuminen” erikoissairaanhoidon osastoille. Onkotarkoituksenmukaista vai voisiko toteuttaa palvelun kannalta tehokkaammin?

2. Haasteet Kaiku24 Oy:n toiminnassa. Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty palvelun laadun parantamiseksi ja miten varmistetaan oikeus asiakkaan tietojen käsittelyyn?

3. Millä toimenpiteillä varmistetaan henkilöstön riittävyys ja jaksaminen? Näihin asioihin saatiin kokouksessa viranhaltijoilta selvitystä.

Ensimmäisen selvityksen suhteen yhtenä ongelmana on ollut erityisesti korona, joka on häirinnyt osastojen toimintaa. Tähän on nyt ratkaisuja luvassa, ja tilanteen pitäisi parantua.

Toisen selvityksen kohde Kaiku24 herätti jonkin verran keskustelua, ja korvalääkärinä toiminut vihreiden aluehallituksen jäsen Marja Estola kertoikin lisää kokemuksia kentältä, kuinka Kaikun toiminta on ollut ajoittain heikkoa. Kaiku24 on Eksoten puolelta lähtenyt sairaanhoitopiirien yhteinen asiakaspalvelukeskus. Toiminnan käynnistyminen ei ole tapahtunut ongelmitta, mutta viranhaltijat ovat vakuuttuneita, että toiminta saadaan kyllä vielä kuntoon, ja kertoivat yhtiön tekemästä laadunparannustyöstä. Myös Eksote on käynyt jatkuvaa vuoropuhelua yhtiön kanssa toiminnan kehittämiseksi.

Kolmannessa selvityksessä todettiin, ettei henkilöstön riittävyys ja jaksaminen ei ole ainoastaan Etelä-Karjalan murhe, korona on osaltaan heikentänyt tilannetta entisestään. Valtakunnallisestikin puhuttanut tilanne hoitajien osalta on ratkennut, kun hoitoalalla olleeseen työriitaan löytyi sopu. Hoitajien palkkoja nostetaan ja työhyvinvointia lisätään. Tämä toivottavasti vaikuttaa paikallisestikin positiivisesti hoitajien osalta. Omina toimenpiteinä on mm. selvitetty irtisanoutumisten syitä, laitettu työvälinepuolta parempaan kuntoon, siirrytty automaattiseen työvuorosuunnitteluun esihenkilöiden työn helpottamiseksi, koulutettu esihenkilöitä ja tehty työnantajamarkkinointia.

Kokouksen pöytäkirja liitteineen löytyy täältä: https://mfiles.eksote.fi/kokoukset/eksote/14/614